Alko täytti 80 vuotta

Torstaina 5.4.2012 tuli kuluneeksi tasan 80 vuotta siitä, kun Oy Alkoholiliike Ab avasi myymälöidensä ovet. Kaikkiin Suomen kaupunkeihin ja Rovaniemen kauppalaan avattiin 5. huhtikuuta 1932 klo 10.00 kaikkiaan 48 myymälää. Hinnastossa oli laaja valikoima hyvälaatuisia juomia, mutta ei yhtään kotimaista tuotetta.

KIELTOLAKI EUROOPAN RAITTEIMPAAN MAAHAN

Lähes hurmoshenkinen raittiusliike oli ajanut Suomeen kieltolain, vaikka tuolloin maa oli Euroopan raittein. Alkoholin kulutus sataprosenttiseksi muutettuna oli vuonna 1919 vain 0,07 litraa asukasta kohti. Kieltolaki oli voimassa reilut 12 vuotta ja sen aikana alkoholinkäyttö selvästi lisääntyi. Pontikankeitto ja salakuljetus olivat yhteisen kansan hyväksymää toimintaa. Alkoholia oli helposti saatavissa myös ravintoloissa. Kun Suomi kansainvälisen talouskehityksen mukana ajautui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, alettiin kypsyä kieltolain purkamiseen. Joulukuun lopussa 1931 järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys, jonka tulos oli etukäteen selvä. Suuri enemmistö kannatti kieltolain kaatamista. 30.1.1932 säädettiinkin uusi väkijuomalaki, joka synnytti Alkon.

KARKASIKO MOPO ?

Vuosi 1969 on eräs Alkon historian merkittävimpiä. Asenteet yhteiskunnassa olivat alkaneet muuttua nopeasti ja jyrkästi. Suhtautuminen seksiin, aborttiin, naisten tasa-arvoon ja alkoholiin liberalisoitui. Tammikuun 1. päivänä 1969 tuli voimaan uusi alkoholi- ja keskiolutlaki. Viinakauppoja sai perustaa maaseudullekin ja 18- vuotias voi ostaa mietoja ja 20-vuotias kaikkia alkoholijuomia. Samalla ostomäärärajoituksia lievennettiin. Dramaattisinta oli kuitenkin keskioluen siirtyminen suureksi osaksi tavallisiin ruokakauppoihin. Vastoin kaikkia ennusteita ja odotuksia alkoholin kulutus syöksyi raketin tavoin jyrkkään nousuun. Seuraavien kuuden vuoden aikana kulutus kasvoi peräti 124 prosenttia, nousten 7 litraan asukasta kohti. Haitat ja vauriot kasvoivat samaa vauhtia.  Uuden alkoholilain 5. pykälä määritti Alkon alkoholiasioita hoitaessaan minimoimaan alkoholista aiheutuvat haitat ja vauriot. Siihen ei Alko pystynyt. Alkon historian kirjoittajan Martti Häikiön mukaan vuosi 1969 onkin muistettava Suomen uudemman sosiaalihistorian suurimpana sosiaalisena katastrofina pikemmin kuin Suomen kansan vapauden merkkivuotena.

ALKO HAJOTETTIIN

Kolmas suuri merkkivuosi Alkon historiassa on 1995. Suomi oli liittynyt Euroopan talousalueeseen ja Euroopan unioniin. Tämän seurauksena Alkolta poistettiin tuotanto-, tuonti-, tukkumyynti- ja anniskelumonopolit. Vain vähittäismyynti säilytti monopoliaseman. Perustettiin Alko-Yhtiöt Oy konserni, joka sopeutuikin muutoksiin suhteellisen hyvin. Henkilökunnan piti alkaa ottaa etäisyyttä entisiin työtovereihinsa. Lopullisesti "vanha Alko kuoli" 1999 kun konserni hajotettiin kolmeen eri ministeriöiden alaiseen osaan. Altia Croupista ja Alkon kiinteistöistä Kapiteelin osana tuli lähes tavanomaisia liikeyrityksiä, joiden päätehtävänä on maksimoida omaisuutensa tuotto omistajalleen valtiolle. Alkolle jäi perinteinen jännite haittojen ja kulutuksenkin hillinnän ja tuloksenteon välille.

SUURI VERONALENNUS

Valtiontalouden ankara alijäämä ja velkaantuminen sai valtiovarainministeriön hamuamaan alkoholituloja niin pitkään ja paljon kuin mahdollista. Turistituonnin siirtymäaikaa ei käytetty hintatason asteittaiseen sopeuttamiseen, vaan homma hoidettiin kertalinttuulla viimeisenä mahdollisena vuonna 2004. Oltiin kovan paikan edessä, sillä Virokin liittyi EU:hun toukokuussa 2004. Tuontikiintiöiden poistuttua sieltä oli mahdollista tuoda halpoja alkoholijuomia rajaton määrä mukanaan omaan käyttöön. Suomi alensikin maaliskuun alussa 2004 alkoholiverojaan keskimäärin 33 prosenttia, siis enemmän kuin koskaan alkoholi-historian aikana.

VASTUULLISTA PALVELUA

Viime vuosina olemme asiakkaina havainneet Alkon korostavan vastuullisuuttaan sosiaali- ja terveys-poliittisten haittojen ehkäisijänä. Alkon palvelu on nykyisin myös parasta A-luokkaa. Myymälät ovat tiptop- kunnossa ja juomavalikoima on erittäin laaja ja kattava. Näillä toimilla yhtiö varmistaa monopolin säilymisen ja suomalaisen alkoholijärjestelmän jatkuvuuden. Talon sisällä tapahtuu paljon kehitystä, joka ei aina suoraan näy meille asiakkaille.

Alko-Altian Seniorit ry:n suhde entiseen työnantajaansa on läheinen ja lämmin. Etiketti-lehden tilausmahdollisuus ja Luoston käyttöoikeus ovat Alkon viimeisimmät kädenojennukset eläkeläisilleen.

Me seniorit esitämme sydämelliset onnittelumme vireälle 80-vuotiaalle ja toivotamme sille menestystä ja pitkää ikää!

Alko-Altian Seniorit ry

Kyösti Leikas

puheenjohtaja

Lähteet:

Jorma Simpura: Vapaan viinan aika

Martti Häikiö: Alkon historia

 

Kunniapuheenjohtajamme Aune Nurhonen on poissa.

Aune syntyi Karjalan kannaksella Kilpeenjoen pitäjän Sydänmaan kylässä 2.12.1913 ja kuoli 6.3.2012 Helsingissä. Hän kävi koulunsa syntymäpitäjässä ja Viipurissa, jossa asui talvisotaan saakka. Evakkoretkeltä  hän vielä palasi Karjalaan vuonna 1941 ja toisen evakkomatkansa jälkeen asettui Helsinkiin.

Alkon palvelukseen Aune tuli vuonna 1947 ja toimi konttoristina sekä jakeluosastolla että laboratoriossa. Eläkkeelle jäätyään hän liittyi yhdistykseemme vuonna 1975. Oltuaan hallituksen jäsenenä jonkin aikaa hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1982 - 1996 ja sen jälkeen kunniapuheenjohtajana.

Aunea on luonnehdittu ihanaksi ystäväksi ja hyväksi johtajaksi. Hän oli myös valmis auttamaan toisia, varsinkin heikompiosaisia.

Aunea suremaan jäivät kolme lasta, neljä lastenlasta ja kuusi lastenlastenlasta sekä muut sukulaiset ja laaja ystäväpiiri.

Kunnioitamme Aunen muistoa laskemalla yhdistyksen puolesta kukkavihkon vainajan arkulle siunaus-tilaisuudessa Hietaniemen Vanhassa kappelissa lauantaina 31.3.2012 kello 15.00.

Leo Mäkinen ja Heljä Näränen

Alko-Altian Seniorit ry (koonnut Leo Mäkinen)

Perustaminen ja toimintaperiaatteet

Aloitteen yhdistyksen perustamisesta eläkkeellä olevien alkolaisten
keskuudessa teki Paavo Rautavaara. Hän kokosi väliaikaisen toimikunnan,
johon hänen lisäkseen tulivat Evert Kivistö, Lauri Virtanen ja Maija
Keskimäki. Toimikunta laati alustavan sääntöluonnoksen sekä lähetti
Alkon silloisille eläkeläisille kutsun saapua 27.05.1960 pidettävään
kokoukseen keskustelemaan ja päättämään oman yhdistyksen
perustamisesta.

Kutsua noudatti yhteensä 49 eläkeläistä Helsingistä ja Rajamäeltä.
Kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa Alkon Eläkkeensaajien
yhdistys ry, jolla nimellä se 11.11.1960 merkittiin yhdistysrekisteriin.
Vuonna 1964 nimi muutettiin Alkon Eläkeläiset ry:ksi ja vuonna 1998
Alko-Yhtiöt Oy:n Eläkeläiset ry:ksi. Vuodesta 2007 nimi on ollut Alko-
Altian Seniorit ry.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Sen tarkoitus ja toiminta-
ajatus on ilmaistu sääntöjen 2. pykälässä.

Toimintansa tukemiseen yhdistyksellä on sääntöjen 3. pykälän mukaan
tarkoitus hankkia varoja laillisin keinoin, perimällä jäsenmaksuja sekä
ottamalla vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Yli 80-vuotiaille
jäsenmaksu on vapaaehtoinen. Yhdistys on saanut vuosittain tukea Alko
Oy:ltä ja Altia Oyj:ltä.

Jäsenmäärä on viime vuosina ollut noin 1000. Vuoden 2009 lopussa
tarkalleen 972, joista yli 80-vuotiaita 167.

Vuosikokous pidetään huhti-toukokuussa. Yhdistystä edustaa ja sen asioita
hoitaa hallitus, johon puheenjohtajan lisäksi kuuluu 12 jäsentä. Jäsenet on
valittu eri puolilta Suomea.

Puheenjohtajina ovat toimineet: Paavo Rautavaara, Vilho Sarantola, Vilho
Pyykkö, Ensio Hiitonen, Oiva Selenius, Sven Sinikari, Kauko Hartman,
Aune Nurhonen, Maija Kankainen ja Leo Mäkinen. Nyt puheenjohtajana
on Kyösti Leikas.

Varsinainen jäsentoiminta tapahtuu alaosastoissa eri puolilla Suomea.