Nyt on Kunniajäsenen kunniakirja löytänyt arvoisensa loppusijoituspaikan. Emäntä sen sijoitteli ja vasaroi seinälle.

Suuret kiitokset vielä kerran kaikille seniorikollegoille!

Kyösti ja Anna Terttu

Sydämelliset kiitokseni Alko-Altian Seniorit ry:n vuosikokoukselle sekä pääyhdistyksen ja Itä-Suomen alaosaston hallituksille saamastani huomionosoituksesta!

Kunniajäsenen kunniakirjan orkidealla ja torttukahveilla höystettynä luovuttivat maanantaina 9.8.2021 Itä-Suomen alaosaston puheenjohtaja Liisa Väätäinen ja sihteeri/rahastonhoitaja Heikki Hiltunen.

Kyösti

Alko-Altian Seniorit ry:n Itä-Suomen alaosastossa oli maanantaina 22.3.2021 juhlatilaisuus.

Pääyhdistys oli muistanut eläköitynyttä puheenjohtajaansa mieluisalla lahjalla, joka tullaan liittämään veneen varusteisiin tulevana purjehduskautena. 

Upea kukkakimppu ja kakkukahvit kruunasivat alaosaston hallituksen järjestämän tilaisuuden.

Sydämelliset kiitokseni pääyhdistyksen ja alaosaston hallituksille, sekä koko jäsenkunnalle miellyttävästä 10 vuotta kestäneestä yhteistyöstä!

Kyösti

ALKO-ALTIAN SENIORIT RY:N ULKOMAANMATKAT

Viime vuonna hallitus keskusteli perusteellisesti pääyhdistyksen järjestämistä ulkomaanmatkoista. Todettiin, että niiden järjestämisessä on ollut joitakin ongelmia. Informaatio tulevasta matkasta ei ole aina saavuttanut ajoissa kaikkia jäseniä. Matkoille lähtijöitä on lähes poikkeuksetta enemmän kuin on varattuja paikkoja. Ryhmäkoon kasvattaminen ei ole järkevää, sillä silloin tarvitaan kaksi bussia, tuplasti hotellitilaa ja oppaita. Maksimikoko on n. 50 henkeä, jolloin mahdutaan kaikki samaan bussiin.

Olemme aikaisemmin jyvittäneet paikkoja alaosastoille niiden jäsenmäärän suhteessa. Tällöin jonkin alaosaston paikkaluku on naurettavan pieni ja jotkut alaosastot eivät käytä yhtään paikkaa.

Hallituksen yksimielinen päätös oli, että luovutaan kokonaan alaosastokohtaisista kiintiöistä, sillä yhtä ja samaa sakkiahan me olemme kaikki. Kun tulevia matkoja järjestetään, on niistä ilmoitettava kaikilla mahdollisilla tavoilla koko jäsenkunnalle. Tavallisin tapa on sähköposti ja onneksi sen käyttö lisääntyy vuosi vuodelta. Sähköpostittomille kukin alaosasto ilmoittaa matkoista omilla jäsenkirjeillään tai muulla vastaavalla tavalla. Kun matkakohde ja matkan ajankohta on päätetty, laaditaan ja sovitaan matkatoimiston kanssa tarkka ohjelma ja matkan hintaan sisältyvät palvelut. Täten saadaan myös tarkka hinta. Kun nämä perustiedot on saatu, julkistetaan ne kaikilla tiedotuskanavilla. Samalla ilmoitetaan päivämäärä, jolloin ilmoittautumisia aletaan vastaanottaa. 

Matkalle lähtijät valikoituvat ilmoittautumisjärjestyksessä, eikä alaosastolla ole merkitystä. Kiintiön ylittävät ilmoittautuneet jäävät jonotuslistalle, josta voi vielä päästä mukaan, mikäli joku peruu matkansa. 

Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että pääyhdistyksen järjestämät matkat ovat jäsenten omakustannematkoja, eikä pääyhdistys osallistu varsinaisiin matkakustannuksiin.

Pääyhdistys tiedottaa matkasta vain kotisivuilla. Alaosastot vastaavat tiedottamisesta omille jäsenilleen.

Hallitus

KORONATIEDOTE 

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS JOUDUTTIIN PERUMAAN KORONAVIRUKSEN AIHEUTTAMIEN POIKKEUSOLOJEN VUOKSI 16.3.2020

VUOSIKOKOUS PIDETÄÄN POIKKEUKSELLISESTI ETÄKOKOUKSENA 20.5.2020

Kaikki jäsenet saavat lähiaikoina sähköpostin tai kirjepostin kautta kokousaineiston ja tarkat ohjeet kokoukseen osallistumisesta.

Tervetuloa Alko-Altian Seniorit ry:n digiloikkaan!

Hallitus

SUOMEEN JULISTETTIIN POIKKEUSTILA 18.3.2020

KAIKKIA YLI 70-VUOTIAITA KEHOITETAAN PYSYMÄÄN KOTONAAN JA KAIKKI YLI 10 HENGEN YLEISÖTILAISUUDET ON PERUTTU

Suomessa on n. 870 000 yli 70 vuotta täyttänyttä ihmistä.

Hyvä hygienia ja mahdollisimman huolellinen eristäytyminen muista ihmisistä on paras konsti pysyä terveenä. Ulkoilusta saadaan lisää vastustuskykyä.

Kyösti 

KÖÖPENHAMINAN MATKA JOUDUTTIIN PERUMAAN KORONAPANDEMIAN TAKIA

SIELLÄ SE KÖÖPENHAMINAN RANNASSA PIENI MERENNEITO MEITÄ ODOTTAA!

Maanantaina 20.1.2020 klo 10:00 alkoi vilkas sähköpostiliikenne. 32 jäsentä sujautti samanaikaisesti sitovan ilmoittautumisensa Kööpenhaminan matkalle. Hyvissä ajoin matkan ohjelman ja yksityiskohtien julkistamisen jälkeen 45 jäsentä ilmoitti olevansa matkasta kiinnostunut. Kolmelletoista oli tullut force major. 

Tilanne alkaa normalisoitua sillä tiistaina 21.1. ilmottautui kaksi ja perjantaina 31.1. kaksi uutta matkalaista. Meitä on nyt siis tähän mennessä lähdössä 36 ja 14 paikkaa on vielä vapaina. 

Nyt olisi hyvä tilaisuus hypätä kyytiin! Luvassa on mukava matka hyvässä seurassa. Ohjelma on sellainen, että omaa aikaakin jää.

Joka ikinen jäsen on tervetullut alaosastosta tai aiemmista osallistumisistaan riippumatta.

Hallituksen kokous on 5.2.2020 ja siksi pitäisi ilmoittautua 4.2.2020 mennessä, jotta voimme tehdä jatkopäätöksiä matkan suhteen.

Sähköpostia osoitteeseen kyosti.leikas@hotmail.com tai rimmautus numeroon 040-5668622 ja istumapaikka Finnairin koneeseen varmistuu.

SYYSMATKA KÖÖPENHAMINAAN

Hallitus päätti ensi syksyn matkakohteeksi Kööpenhaminan. Viideltä eri matkatoimistolta pyydettiin tarjoukset. Kaksi tarjousta saatiin. Hallitus valitsi matkanjärjestäjäksi tamperelaisen Matkapojat. Paikkoja on 50 ja matka järjestetään 23. - 25.9.2020.

Matkan hinta on 629 e/hlö jaetussa kahden hengen huoneessa ja 779 e/hlö yhden hengen huoneessa.

Matkaohjelma on perinteinen.

23.9.2020  keskiviikko

klo 05:35    Kokoontuminen Helsinki-Vantaan lentokentällä. Lähtöselvityksen ja  turvatarkastuksen kautta siirtyminen lähtöportille.

klo 07.35    Finnairin lento AY951 lähtee Helsingistä

klo 08:15    Lento saapuu Kööpenhaminaan. Siirtyminen bussiin, jolla tehdään kiertoajelu suomenkielisen oppaan johdolla. Kierroksen jälkeen siirtyminen Comfort Hotel Vesterbro Coppenhageniin, jossa lounas ja majoittuminen huoneisiin.

Tiedot mahdollisesta omakustanteisesta kulttuuriohjelmasta saadaan sitten kun syksyn ohjelmat ovat tiedossa.

24.9.2020  torstai

                  Aamiainen hotellissa

                  Tutustuminen Norrebron panimoon suomenkielisen oppaan johdolla.

                  Yhteinen illallinen ravintola Braserie Nimbissä.

25.9.2020   perjantai

                 Aamiainen hotellissa

                 Omaaa aikaa

klo 12:40   Lähtö hotellista bussilla Suomen Tanskan suurlähetystöön. 

klo 13-14   Vierailu suurlähetystössä

klo 15:00   Matka jatkuu samalla bussilla lentokentälle.

klo 17:00   Finnairin lento AY956 lähtee Kööpenhaminasta

klo 19:30   Lento saapuu Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Tanskan hintataso on korkeampi kuin aikaisemmilla Riian ja Vilnan matkoillamme. Esim. McDonaldsin hampurilaisateria n. 10 e, lounas edullisessa ravintolassa 16 e - 20 e. Olut (0,5 l) ravintolassa n. 6 e, kaupassa alle 2 e.

Tanskan rahayksikkö on kruunu DKK. 1 e = 7,4 DKK, aikaero on 1 tunti. Kun kello on Helsingissä 10, on se Kööpenhaminassa vasta 9.

Kyösti

MIKÄ MAA, MIKÄ KAUPUNKI?

Nyt kun historiikki on siirtynyt taittajan viimeisteltäväksi, voidaan siirtää huomio juhlavuoden ulkomaanmatkaan. Hallitushan päätti yksimielisesti valita kohteeksi Kööpenhaminan. Se oli hyvä päätös!

Seniorit ovat haaveilleet Kööpenhaminasta jo vuonna 1962. Silloin sinne suunniteltiin matkaa, mutta kun matkan hintaa verrattiin Tukholman matkan hintaan, todettiin, että kallimpi on ja niin hanke hyytyi.

Seuraavan kerran suunniteltiin Kööpenhaminan matkaa elokuun lopulle 1978. Neljän päivän matka m/s Finlandialla olisi maksanut 722,00 mk eli nykyrahassa 440 e. Kalliillta tuntui ja vain 9 lähtijää ilmoittautui. Pieleen meni sekin yritys.

Hiukan tuntumaa Kööpenhaminaan jo saatiin, kun oltiin ohikulkumatkalla sen läpi Keski-Eurooppaan vuonna 1981.

Kolmas kerta toden sanoo! Kun yhdistyksemme viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhliaan, on paikallaan tehdä myös hiukan juhlavampi matka. Kööpenhamina on ehdottomasti näkemisen arvoinen ja syyttä suotta jäänyt halvempien naapureidensa varjoon. 

Tsekataanpa hiukan tarkemmin tulevaa matkakohdettamme:

Aloitetaan maantieteestä ja verrataan naapurimaiden ja niiden pääkaupunkien kokoa. Ruotsi on suurin Pohjoismaa 450 295 neliökilometrillään. Asukkaita Ruotsissa on 10,1 miljoonaa. Seuraavaksi tulee Suomi 338 448 neliökilometrillään. Meitä suomalaisia on n. 5,5 miljoonaa. Norjassa on neliökilometrejä 323 787 ja asukkaita 5,1 miljoonaa. Islanti on hännän huippu 103 tuhannella neliökilometrillään ja 329 tuhannella asukkaallaan.

Tanska on Pohjoismaiden joukossa erikoinen poikkeus. Tanskan pinta-ala on vain 42 915 neliökilometriä ja siellä asuu 5,6 miljoonaa ihmistä. Vertailun vuoksi Viron pinta-ala on 42 226 neliökilometriä ja entisen Itä-Suomen läänin pinta-ala 60 719 neliökilometriä. Tiheästi ovat juutit pakkautuneet asumaan!

Pohjoismaiden pääkaupunkien suuruusjärjestys vuonna 2018 oli seuraavanlainen: 

Tukholma 949 tuhatta, Oslo 673 tuhatta, Helsinki 643 tuhatta ja Kööpenhamina 613 tuhatta asukasta. Meille jo tutut Baltian pääkaupungit asettuvat seuraavaan järjestykseen: Riika 641 tuhatta, Vilna 545 tuhatta ja Tallinna 426 tuhatta asukasta.

Kööpenhaminan historiaa

Kööpenhamina on liki 400 vuotta vanhempi kuin Helsinki. Kun Roskilden piispa, Lundin arkkipiispa, ristiritari , valtiomies ja kirjallinen lahjakkuus Absalon sai kuningas Valdemar I:ltä hallittavakseen pienen Havnin kalastajakylän, perusti hän sinne, nykyiseltä nimeltään Slotsholmenin saarelle, linnoituksen vuonna 1167. Tästä on reilun 850 vuoden aikana kehittynyt Kööpenhamina. Tällä aivan Kööpenhaminan keskustassa sijaitsevalla saarella on nykyisin Christiansborgin linna, jossa Tanskan parlamentti työskentelee. Piispa Absalon poseeraa kivisen ratsunsa selässä kirves kourassa Höjbro Pladsilla.

Kööpenhaminan museoissa on näytteillä esihstoriallisia jäännöksiä, joista vanhimmat ovat peräisin ajalta 50 000 eaa. Tanska oli Norjan ja Etelä-Ruotsin kanssa viikinkien kotiseutua vuosien 800 - 1042 välillä. Viikinkipäällikkö Knuut Suuri kruunattiin ankarasta vastustuksesta huolimatta Englannin kuninkaaksi vuonna 1016.

Vuonna 1397 solmitun Kalmarin sopimuksen avulla Tanska, Ruotsi ja Norja yhdistyivät yhdeksi valtakunnaksi. 1440-luvulla Kööpenhaminasta tuli maan virallinen pääkaupunki ja vuosisadan loppupuolella sen väkiluku oli kivunnut n. 10 000:een.  Helsinki perustettiin vasta reilut 100 vuotta tämän jälkeen.

Vuonna 1520 tanskalainen unionikuningas Kristian II suoritti kruunajaistensa jälkeen erikoisen operaation. Kruunajaisvaltiopäivien juhallisuuksien jälkeen hän teurastutti 82 ruotsalaista mahtimiestä kaupungin keskustorilla. Se oli Kalmarin unionin loppu, sillä 1523 Kustaa Vaasan johdolla Ruotsi riistäytyi irti unionista. Norja ja Tanska pysyivät vielä yksissä.

Vuosisatoja tanskalaiset ovat sotineet naapureitaan vastaan. Kööpenhaminan kaupunki on pitkän historiansa aikana kokenut kovia.Vuosina 1711-1712 kolmannes Kööpenhaminan asukkaista (n. 20 000) kuoli ruttoon. Pientä on nykyinen koronavirus sen rinnalla. Suuret tulipalot tuhosivat kaupunkia 1728 ja 1795. Vuonna 1788 Tanskassa lakkautettiin maaorjuus ja talonpojat saivat viljellä maata omiin nimiinsä. Samoilla kulmilla missä meidän hotellimme on, on tästä muistuttava muistomerkki.

Kööpenhaminan meritaistelu

Pohjoiset maat Tanska-Norja, Venäjä ja Ruotsi olivat solmineet puolustusliiton Isoa-Britanniaa vastaan. Se oli osa suurempaa liittoutumaa, jolla oli tarkoitus saartaa Iso-Britannia. Tanska-Norjalla oli suurin laivasto, joka oli sijoitettu Kööpenhaminaan. Britit lähettivät amiraali Nelsonin johdolla laivastonsa tuhoamaan Tanska-Norjan laivaston. Hurja meritaistelu käytiin Kööpenhaminan redillä 2.4.1801. Se päättyi tasapeliin. Tuhansia miehiä kuoli ja Tanska-Norjan laivasto joutui antautumaan. Tanskan piti vetäytyä  puolustusliitosta. Siinä sivussa Kööpenhamina pommitettiin raunioiksi.

Pian tämän jälkeen Napoleon marssitti joukkonsa Jyllantiin ja tanskalaisten oli pakko liittoutua ranskalaisten kanssa. Kun Napoleon kukistui, jäi Tanska yksin. Se joutui luovuttamaan Norjan sotaveloistaan Ruotsille ja aikoinaan laaja Tanskan valtakunta rajoittuikin enää Grönlantiin, Islantiin, Färsaariin, Neitsytsaariin. 50 vuotta myöhemmin Tanska kutistui entisestään Schleswigin ja Holsteinin herttuakuntien siirryttyä Bismarckin Preussiin.                                     

1800-luvun lopulla Kööpenhamina oli jo kukoistava teollisuuskeskus.

Tanskan miehitys

Toinen maailmansota koetteli Tanskaa vähemmän kuin monia muita maita, jotka joutuivat sen syövereihin. Puolueettomaksi julistautunut Tanska koki varhaisen aamuherätyksen 9.4.1940 kun natsijoukot hyökkäsivät maahan aamulla klo 4:15. Tanskan armeija pyristeli vastaan, mutta kaikki oli ohi jo klo 10 ja Tanska antautui. Suurin osa tanskalaisista ei hyväksynyt natsimiehitystä, vaikka he saivat säilyttää vuosina 1940-1943 oman hallintonsa, jopa armeijansa. Osa teki avoimesti yhteistyötä natsien kanssa ja osa teki heidän kanssaan puolisalaa bisnestä.

Elokuussa 1943 tahti muuttui. Maahan julistettiin poikkeustila ja Tanskan armeija riisuttiin aseista. Syksyllä 1944 Saksan armeija pidätti 2000 tanskalaista poliisia ja lähetti heidät keskitysleirille. Vastarinta koveni ja tanskalaiset alkoivat sen lisäksi lakkoilla. Kymmeniä lakkolaisia tapettiin. Vastavuoroisesti vastarintalaiset tappoivat n. 400 maanmiestään, jotka olivat toimineet ilmiantajina.

Liittoutuneiden joukot vapauttivat Tanskan 5.5.1945. Saksalaiset eivät tehneet vastarintaa. Natsimieliset ja vastarintaliikkeessä mukan olleet tanskalaiset selvittelivät vielä välejä keskenään.

Miehityksen aikoihin Tanskassa oli n. 7500 juutalaista, joista 7000 onnistuttiin pelastamaan natsien kynsistä Ruotsin puolelle.

Tanskanmaa tänään

Tanska on nykyisin yksi maailman vanhimmista monarkioista. Tanskan perustuslaillinen monarkia on perustettu vuonna 1849. Vuonna 1972 kuningattaren valtaistuimelle istahti Margareta II ja istuu sillä edelleen. Maan päämisteriksi nousi kesäkuussa 2019 sosiaalidemokraattien johtaja 41 vuotias Mette Fredriksen. Hän on Tanskan historian nuorin pääministeri.

Tanskalla on vain yksi maaraja, jonka toisella puolella on Saksa. Ruotsi on 4 kilometriä leveän Juutinrauman takana. Juutinrauman yli rakennettin silta, joka valmistui vuonna 2000. Tanska on alavaa maata ja sen korkein kohta kurottautuu 171 metrin korkeuteen. Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat edelleen Tanskalle.

Tanska tuottaa sianlihaa ja maitotuotteita, mutta maatalouden osuus sen elinkeinoista on vain alle 2 %. Palveluelinkeinojen osuus on 75 % ja teollisuuden 15 %. Tanska tuottaa merkittävän osan maailman tuulivoimaloista. Lääkkeiden, koneiden ja elintarvikkeiden osuus on huomattava.

Tanska on tänään yksi maailman vauraimmista ja kehittyneimmistä maista. Sillä on laaja sosiaaliturva ja erittäin alhainen korruptio. Tanska liittyi Natoon 1949 ja EU:iin 1973. Euro ei valuuttana heitä ole miellyttänyt, joten maassa maksetaan Tanskan kruunuilla.

Verotus on Euroopan korkein ja autoverokin on korkeampi kuin Suomessa.

Kulkupelimme

Päästäänkin heti aamusta liikkeelle, sillä lentomme AY951 lähtee Helsingistä klo 7:35. Ei kestä kuin tunti ja 40 minuuttia kun ollaan jo Kastrupin kentällä Kööpenhaminassa. Lentokoneemme Airbus A321 on tuttu ja turvallinen kapearunkoinen konetyyppi, jollaisia Finnairilla on käytössään 19 kpl. Koneen strategiset mitat ovat: pituus 45 m, siipien kärkiväli 35 m, matkanopeus 840 km/h ja maksimi matkalentokorkeus 11 900 m. Matkustajapaikkoja koneessa on 209, joista on varattu meille 50 paikkaa.

Samanlaisella koneella palataan sitten aikanaan monta kokemusta rikkaampana takaisin Helsinkiin. Paluulentomme on AY956 ja kotilennolle lähdetään klo 17:00.

Kastrupin kentältä Kööpenhaminan keskustaan on matkaa vain 8 km.

Asuntomme

Hotelliksemme valikoitui Comfort Hotel Vesterbro aivan kaupungin keskustassa. Tämä 400 huoneen hotelli on vain 5 minuutin kävelymatkan päässä Kööpenhaminan päärautatieasemalta ja Tivoli-huvipuistosta. Lähellä on myös Raatihuoneen aukio, joka on Kööpenhaminan suosituin kokoontumispaikka.

Vesterbrogaden varrella oleva hotellimme sijaitsee Kööpenhaminan trendikkäimmässä ja suosituimmassa Vesterbron kaupunginosassa. Viime vuosien aikana tämä 1960-luvun alun perin nuhjuinen katukuva on muuttunut yhdeksi pääkaupungin kauneimmista ja suosituimmista kaduista. Tänä päivänä Vesterbrogade on täyttynyt trendikkäistä ravintoloista ja baareista, viihtyisistä torikahviloista sekä Tanskan upeimmista ostosmahdollisuuksista. Osoitteemme on Vesterbrogade 23. Oheisessa kartassa näkyy vain naapurihotellimme n:o 5. Hotelliin on helppo osata, sillä pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella ovat Jyskin ja Lidlen myymälät.

Tsekkaus jatkuu......

Suomen Liettuan suurlähetystö Vilnassa

Suomi solmi diplomaattisuhteet Liettuan kanssa vuonna 1991. Nykyinen suurlähettiläs on Christer Michelsson ja ensimmäinen lähetystösihteeri Anni Salmia. Suurlähettiläs Michelsson on lupautunut vierailumme isännäksi.

Suurlähettilään residenssi sijaitsee Vilnan vanhankaupungin ja uuden kaupungin rajamailla olevalla puistikkoisella alueella. Talo on rakennettu 1911 asuinkäyttöön. Vuonna 1935 sen ympärille rakennettiin muuriaita ja portti.

Suomi osti huonokuntoisen talon vuonna 1992 ja remontoi sen vuonna 1995. Uusklassimia edustavaa taloa oli pitänyt hallussaan mm. KGB:n jaosto, mikä selittää osaltaan sen huonoa kuntoa.

Mittavan remontin jäljiltä alakertaan saatiin saunatilat ja takkahuone, ensimmäisessä kerroksessa ovat suurlähettilään edustustilat ja toisessa kerroksessa hänen virka-asuntonsa.

Aikaisemmat Alko-Altian Seniorit ry:n suurlähetystövierailut ovat tapahtuneet vuonna 2015 Suomen Saksan suurlähetystöön Berliinissä, vuonna 2016 Suomen Viron suurlähetystöön Tallinnassa, vuonna 2017 Suomen Puolan suurlähetystöön Varsoavassa ja vuonna 2018 Suomen Latvian suurlähetystöön Riiassa.

TERVEISIÄ ALKOSTA JA ALTIALTA!

Kuluvan vuoden toimintasuunnitelman mukaisesti käytiin torstaina 31.10.2019 Heljän kanssa tapaamassa Alkon ja Altian toimitusjohtajia. Leena Laitinen ja Pekka Tennilä lähettivät terveisensä senioreille.

Saimme myötämielistä palautetta firmoille aiemmin lähettämiimme avustusanomuksiin.

Kuten koko olemassaolonsa ajan Alkon arkipäivää on hoitaa vastuullisesti ja asiakkaita tyydyttävästi alkoholijuomien myynti. Kaiken aikaa on kuitenkin oltava valppaana, sillä päivittäistavarakaupat ottaisivat mielellään viinit hyllyihinsä. Myös poliitikkojen joukossa on tämän haaveen kannattajia. Onneksi välitöntä vaaraa ei ole, sillä hallitusohjelmaa laatiessaan Antti Rinteen hallitus ohitti Alkon tulevaisuutta koskevat asiat parissa minuutissa, toteamalla ettei nykykäytäntöön ole hallituskaudella muutostarvetta.

Keskustelimme myös Korkki-lehdestä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana lehdessä on ollut vain yksi artikkeli eläkeläisistä. Juttu tehtiin yhdistyksen 50-vuotisjuhlista Turun VPK:n talolla vuonna 2010. Sen lisäksi lehdessä on ollut vain puolenkymmentä valokuvaa tekemistämme ulkomaanmatkoista.Tällaiseen henkilöstölehden toimituspolitiikkaan toivoimme parannusta.

Altialla on ollut harmina kuuma ja kuiva kesä 2018. Se nosti ohran hintaa. Koska ohralla on Altian bisneksessä huomattava merkitys, on korkea hinta ollut kuluvan vuoden haasteena. Tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisammalta. Myös Altia toimii vastuullisesti ja taloudellisesti. Hyvä esimerkki on Koskenkorvan tehtaan kiertotalous. Tehdas hyödyntää ohranjyvän sataprosenttisesti.

Alkon pääkonttorissa tapahtui identiteettivarkaus. Heljä oli ujuttanut meikäläisen kuvan omaan vierailijakorttiinsa. Kannattaa olla varuillaan!

VILNAN MATKA KOETTU

Paljon nähtiin ja koettiin Liettuan pääkaupungissa, vaikka matka oli vain pikatrippi, joka tehtiin 23. - 25.9.2019. 51:stä matkalaisesta 28 oli vähintään viiteen pääyhdistyksen matkaan osallistuneita. Mieluista oli saada porukkaan mukaan myös kuusi ensikertalaista.

Lento Helsingistä Vilnaan kestää suihkukoneella vain tunnin ja vartin. Sellainen kone oli käytössämme mennen ja tullen. Vilnan kansainvälinen lentoasema on Liettuan suurin, mutta melko vaatimattomalta se näytti Helsinki-Vantaaseen verrattuna. Lentokentällä on vain yksi 2,5 kilometrin kiitotie. Kaupungin keskustaan on matkaa 7 kilometriä.

Seitsemän aikaisemman matkan kokemukset ovat osoittaneet, että liikaa opastettua ohjelmaa ei kannata järjestää. Osalllistujat ovat kokeneita ja omatoimisia reissaajia, jotka etsivät ja löytävät mieleistään tekemistä ilman jatkuvaa opastusta.

Ensimmäisen päivän virallinen ohjelma oli lentokentältä noutamaan tulleella bussilla tehty kaupunkikierros, joka antoi hyvän kuvan tutustumiskohteesta. Bussista siirryttiin lounaalle ja majoittumaan. Ruokailuun liittyy olennaisena osana sählääminen ravintolan henklökunnan kanssa ennakkoon ilmoitetuista ruokarajoitteista. Näin nytkin. Ravintolassa oli tarjoilemassa vain pari ammattilaista ja loput tarjoilijat olivat työharjoittelijoita.

Majoittuttiin neuvostoaikaiseen Panorama hotelliin. Sitä oli kyllä remontoitu ja se oli kahden yön nukkumapaikaksi kelvollinen. Lisäbonusta tuli upeasta näköalasta, joka avautui hotellin ikkunoista kaupungille. Näkymässä leimaa antavia olivat kirkot ja rakennusnosturit. Majoittumisen jälkeen itse kukin häipyi omille teilleen tutustumaan omatoimisesti kaupunkiin. Oman hotellin baarissa parannettiin iltayöstä maailmaa kaupungilta palattua.

Seuraava päivä valkeni aurinkoisena. Aamiaisen jälkeen lähdettiin kävellen Vilnan vanhaan kaupunkiin. Vilnassa on yli 40 kirkkoa ja vanhan kaupungin nähtävyyksistä suuri osa olikin kirkkoja. Joissakin käytiin sisällä ja upeitahan ne ovat meikäläisiin luterilaisiin kirkkoihin verrattuna.

Suuri ryhmämme piti jakaa kahteen osaan. Jokaiselle jaettiin kuulokkeet, joten oli helppo kuunnella oppaan puhetta.

Kävelyretken jälkeen väki lehahti taas mikä minnekin ostoksille ja lounaalle. Hotellimme oli Vilnan päärautatieaseman ja linja-autoaseman läheisyydessä, joten oli helppo käydä kurkistamassa niitäkin. Rautatieasemalla oli pari mielenkiintoista yksityiskohtaa. Toinen oli mukavista löhötuoleista koottu kehä ja piano. Kelpasi siinä väsyneen junan odottajan rentoutua jalkojaan lepuuttamaan pianomusiikin säestämänä. Toiseen nurkkaukseen oli koottu pieni kirjasto matkustavaisten ratoksi. Vilnassa saattoi vielä ostaa junalippuja aseman lippukassoista, toisin kuin meillä Suomessa.

IIllalliselle käveltiin noin puolentoista kilometin matka ravintola Queensberryyn vanhaan kaupunkiin. Siellä toistui sama hässäkkä ravintolahenkilökunnan kanssa kuin aiemmin oman hotellin ravintolassa. Kaikki osasivat takaisin kotihotelliin. 

Hotellissa oli pieni juhlahetki. kun kahdeksalle viidennellä matkallaan olevalle reissaajalle ojennettiin kunniakirjat ja kohotettiin kuoharimaljat.

Lähtöpäivän aamiaisen jälkeen kirmaistiin taas kaupungille viime hetken ostoksille ja kirkkojen paljoutta päivittelemään. Useimmat pakkasivat matkalaukkunsa heti aamulla ja luovuttivat ne hotellin säilytystilaan.

Kaupungilla oli runsaasti vaihtoehtoja tyydyttää isompi tai pienempi nälkä. Hotellin lähellä oleva kauppahalli oli mielenkiintoinen paikka, jonka runsasta tarjontaa useimmat kävivät ainakin katselemassa. 

Hiukan erikoiselta näyttivät elintarvikemyymälöiden hyllyillä oleviin konjakkipulloihin kiinnitetyt kookkaat varashälyttimet.

Eräs matkan huippukohta oli vierailu Suomen Liettuan suurlähetystössä. Suurlähetystövierailu oli viides perättäinen. Aiemmin olimme käyneet Suomen Saksan suurlähetystössä Berliinissä, Suomen Viron suurlähetystössä Tallinnassa, Suomen Puolan suurlähetystössä Varsovassa ja Suomen Latvian suurlähetystössä Riiassa.

Tässä vierailussa oli poikkeuksellista, että itse suurlähettiläs oli isäntänämme ja tarjosi vierailleen pullakahvit. Miellyttävä herra tuli kanssamme samassa lentokoneessa Helsingistä Vilnaan. Paljon oli hänellä mielenkiintoista kerrottavaa Liettuasta. Kiireinen aikataulu pakotti hänet poistumaan hiukan ennen tilaisuuden loppua, sillä hänen oli ehdittävä Valkovenäjälle lähtevään junaan. Suurlähettiläs Christer Michelsson on myös Suomen Valkovenäjän suurlähettiläs.

Tarinaa jatkoi hänen sijaisensa ensimmäinen lähetystösihteeri Anni Salmia. Kysymyksiä sateli ja aika olisi kulunut rattoisasti pidempäänkin, mutta meillä alkoi olla kiire lentokentälle.

Suurlähettiläälle luovutettiin Alko-Altian Seniorit ry:n pöytästandaari N:o 26 ja Tauno Miettinen sai lähetystön naisille vedet silmiin johtaessaan ryhmämme esittämän Finlandian. Tauno on ihastuttanut aikaisempienkin suurlähetystöjen isäntäväkeä Finlandia-esityksellään.

Lentoasemalla matkalaiset yllättivät taas kerran minut ja Anna Tertun miellyttävällä tavalla, joka kostutti meikäläisenkin silmät. Sydämelliset kiitoksemme mukavalle porukalle, jonka kanssa on ollut ilo tehdä yhteisiä matkoja.

Kyösti ja Anna Terttu

Vilnan matka 2019

Pääyhdistyksen järjestämä ulkomaanmatka tehdään tänä syksynä Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan. Matka tehdään 23. - 25.9.2019. Meille on varattu 51 paikkaa. Matkan vastuullinen järjestäjä on Matkavekka.

Matkan hinta on 374,00 e/henk.

Hintaan sisältyy:

- Finnairin lennot reittivuoroilla Helsinki - Vilna turistiluokassa

- 1 kpl/23 kg matkatavaraa, 1 kpl/8 kg käsimatkatavaraa

- 2 yön majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa

- hotelliaamiaiset

- Vilnaan saavuttaessa suomeksi opastettu kaupunkikierros alkaen lentoasema, päättyen hotelli

- lounas hotellissa 23.9.

- suomeksi opastettu kävelykierros vanhassa kaupungissa (2 ryhmässä) 24.9.

- illallinen vanhassa kaupungissa 24.9.

- paluumatkalla kuljetus hotelli - Suomen suurlähetystö - lentoasema

Lisämaksusta:

- yhden hengen huone 52 e/hlö/2 yötä

- kulttuuriohjelma saatavuuden ja tarjonnan mukaan 24.9.

Lentoaikataulu:

ma 23.9.     AY 1101              Helsinki - Vilna          7:45 -  9:00

ke  25.9.     AY 1106              Vilna - Helsinki         18:05 - 19:20

15.8.2019 kaikki matkalle osallistuvat olivat maksaneet matkansa.

Suurlähetystövierailu varmistui 4.9.2010

Hotelli:

Kolmen tähden Panorama hotelli Vanhassa kaupungissa. Hotellissa on 6 kerrosta ja 224 huonetta. Hotellin lähellä on kauppahallit, joissa myydään mm. vaatteita ja elintarvikkeita. Kauppahallien hinnat ovat edullisemmat kuin aivan ydinkeskustan liikkeissä.

Kannattaa lukea alla olevat uudet ilmoittautumisohjeet.

Kyösti

HALLITUKSEN KOKOUS 

Kaksi ikävää sairaustapausta verotti muuten täysilukuisen hallituksen kokousta Kampin palvelutalossa Helsingissä 24.10.2018.

Esityslistan mukaisten rutiiniasioiden joukossa käsiteltiin mm. toiminta-avustusten hakemista.

Jo ennen kokouksen alkua puheenjohtaja ja sihteeri kävivät Altian pääkonttorissa tapaamassa toimitusjohtaja Pekka Tennilää. Lyhyen visiitin tuloksena oli tieto siitä, että edellisten vuosien tapainen avustus on nytkin tulossa tilillemme heti ensi vuoden alussa.

Samanlainen viesti tuli kokouksen jälkeen myös Alkon toimitusjohtaja Leena Laitiselta. Monien ulkopuolisten paineiden keskellä Alkolla on positiivinen ote ja usko yhtiän tulevaisuuteen.

Tulevan vuoden vuosikokouksen järjestelyvastuussa on Turun alaosasto. Alaosaston puheenjohtaja Kai Olenius kertoi ennakkovalmisteluiden olevan hyvällä tolalla. Ensi vuoden vuosikokous järjestetään Turussa 23. - 24.5. 2019. Varsinainen vuosikokous ja iltajuhla pidetään jo perinteiseen tapaan Turun VPK:n talon juhlavissa puitteissa. Majoitus on varattu läheisestä Scandic-hotellista (ent. Cumulus).

Myös vuoden 2020 vuosikokouksen hotellivaihtoehtoja kartoitetaan. On varauduttava siihen, että Tampereen hintataso on melko korkea.

Historiikin kirjoittaminen on aikataulussa ja monen alaosaston osio on jo lähes painokunnossa. Muutoksia ja lisäyksiä voi tehdä vielä ensi vuoden puoliväliin saakka. Parin alaosaston tekstit puuttuvat vielä, mutta nekin ovat työn alla.

Pääyhdistyksen historiikin runko on valmis ja teksti valmistuu aikataulun mukaisesti.

Päätettiin pyytää jäseniltä ideoita historiikin nimeksi ja kansikuvaksi. Valittavat ideat palkitaan 50 euron rahapalkinnolla ja ilmaisella historiikilla.

Rahastonhoitaja toi kokoukselle listan tämän vuoden jäsenmaksunsa maksaneista ajalta 1.1. - 23.10.2018. Tilanne on huolestuttava. Mikäli loppuvuoden kuluessa ei tule lisää suorituksia, jäsenmäärä laskee entisestään.

Hallitus laati pääyhdistyksen järjestämien ulkomaanmatkojen järjestelyistä uuden ohjeistuksen, josta on etusivulla erillinen selvitys. Tulevan vuoden kohdetta ei vielä nimetty, mutta esillä oli Kroatian pääkaupunki Zagreb.

Seuraava hallituksen kokous pidetään 13.2.2019 Kampin palvelutalossa.

VUOSI ON VIERÄHTÄNYT

Käytiin sihteerimme Heljä Näräsen kanssa 24.10.2018 taas vuotuisella vierailulla Altiassa ja Alkossa.

ALTIASSA

Altian pääkonttorissa tapasimme kiireisen toimitusjohtaja Pekka Tennilän, joka lopetteli juuri palaveria marokkolaisdelegaation kanssa ja oli seuraavaksi menossa SuomiAreenan tilaisuuteen. Olemme kovin kiitollisia siitä, että hänellä riitti aikaa meille senioreiden edustajillekin.

Altialla menee hyvin. Vienti Venäjälle ja Kiinaan on nosteessa ja mahdollisia Afrikan markkinoitakin tutkitaan. Suomessa Jaloviina elää uutta tulemistaan ja siitä on tarjolla erilaisia variaatioita. Lähestyvää glögikautta odotellaan Altiassa toiveikkaasti ja vuoden 2018 Blossalle ennustetaan menestystä. Altian ensimmäisen pörssiin menon jälkeisen yhtiökokouksen osanottajamäärä herättää suurta mielenkiintoa, sillä osakkeenomistajia on siunaantunut jo yli 15000. Vertailun vuoksi DNA:lla on n. 10000 osakkeenomistajaa.

Pekka Tennilä lähettää lämpimät terveisensä Alko-Altian senioreille.

ALKOSSA

Samana päivänä pidetyn Alko-Altian senioreiden  hallituksen kokouksen jälkeen jäi aikaa käydä ihastelemassa Alkon Arkadian lippulaivamyymälää. Jos tällainen lajivalikoima, esillepano ja erinomainen palvelu ei jollekulle riitä, niin ihme on! Kun Alkon lajivalikoima verkkokaupassa on yli 8000 sorttia, pitäisii siitä kaiken järjen mukaan löytää tarvitsemansa. Alko on kiistatta maailman paras alkoholijuomien myyntikonsepti, sillä sen voitot kilahtavat valtion kirstuun ja niillä maksetaan alkoholin liikakäytön yhteiskunnalle aiheuttamia suuria kustannuksia. Jos monopolista luovutaan, luovutaan myös tästä rahahanasta ja voitot katoavat yksityisiin taskuihin. Haitat eivät katoa, vaan päinvastoin lisääntyvät. Valtio maksaa edelleen sen lystin ilman Alkon voittovaroja.

Alkon toimitusjohtaja Leena Laitinen otti lämpimästi vieraansa vastaan. Leppoisan kahvittelun lomassa keskusteltiin Alkon toimintaympäristön muutoksista ja taas viritellyistä vaatimuksista saada viinitkin elintarvikekauppojen hyllyille. Kun soppaan panevat lusikkansa myös ulkomaiset alkoholin tuojat etämyynteineen, on Alkolla haasteita enemmän kuin tarpeeksi. Erikoista on sekin, että Alkon omistaja eli valtio ei pontevammin puolusta omaansa.

Suomi on ainut pohjoismaa, jossa eräs maan suurimmista poliittisista puolueista on ottanut ohjelmaansa monopolin murtamisen. Muissa pohjoismaissa kansa ei kyseenalaista monopolinsa olemassaolon oikeutusta. Meillä purevat omat koirat!

Alko toimii maltillisesti, eikä provosoudu vaikka sitä provosoitaisiinkin. Alko tekee kaiken niin hyvin kuin mahdollista ja sen toiminta on avointa, vastuuntuntoista ja rehellistä. Asiakastyytyväisyys on sille ykkösasia. 

Leena Laitinenkin lähettää senioreille terveisensä ja ottaa mielihyvin vastaan mahdollisia ideoida tehdä Alko vielä nykyistäkin paremmaksi.

Oli mieluista kuulla, että molemmat yhtiöt tukevat entiseen tapaan toimintaamme tulevana vuotenakin. Tästä esitimmekin toimitusjohtajille yhdistyksemme lämpimät kiitokset.

Kyösti ja Heljä

Kaksitoista uutta Reissunaista ja Reissumiestä!

Sellainen saldo oli tällä seitsemännellä perättäisellä pääyhdistyksen järjestämällä ulkomaanmatkalla. Nyt meitä vähintään viidelle matkalle osallistuneita jäseniä on 25! Näiden vuosien aikana matkoillamme on ollut mukana reilut 300 eri jäsentä.

ELÄMYKSIÄ PÄIVÄN TÄYDELTÄ

Latvian pääkaupunkiin Riikaan lennähdettiin tunnissa. Tämä n. 700 000 asukkaan kaupunki on koko Baltian suurin kaupunki. Menomatkan pikkuruisessa täyteen ahdetussa potkuri-turbiinikoneessa oltiin kuin sillit suolassa. Paluulennolla oli tilavampi kone.

Omatoiminen joukko löysi itselleen bussin lentoaseman edustalta ja majoittui hotelli Hanzaan. Hyvänä maamerkkinä toimi Riian vuonna 1822 käyttöön otettu evankelisluterilainen Jeesus-kirkko. Valtavan paksuista hirsistä rakennettu kirkko on Riian suurimpia puurakennuksia. Monet meistä kävivät kirkossa sisälläkin ja siellä oli menoa ja meininkiä. Ilmeisesti kirkon tiloissa oli joitakin lasten kerhoja. Lapsia kirmailikin ympäri kupolikattoista kirkkosalia.

Toisen matkapäivän aamiaisen jälkeen lähdettiin kaupunkikierrokselle. Onneksemme saimme oppaaksi hyvin suomea puhuvan Marian. Tämä latvialainen nuori nainen on opiskellut 4 vuotta suomenkieltä yliopistossa ja opettanutkin sitä valmistuttuaan. Hän toimii jatkuvasti oppaana, joten se homma sujui mallikkaasti. Kaupunkiin ja latvialaiseen elämänmuotoon tutustuttiin bussissa istuen ja vanhassa kaupungissa kävellen. Riian vanhakaupunki oli koko matkamme päänähtävyys. Asiansa osaava opas kertoi värikkäästi alueen rakennuksista ja historiasta. Oli kymmenittäin jugendrakennuksia, oli mielenkiintoisia ja peroonallisia koristepatsaita talojen katoilla ja Riian yli 800 vuotinen historia havisi. Erästä taloa kutsutaan kissataloksi. Sen rakennutti rikas kauppias, jota ei jostakin syystä hyväksytty Suurkillan jäseneksi. Kauppias suuttui ja istutti talonsa katolle kaksi kookasta kissapatsasta, jotka pyllistivät Suurkillan rakennukseen päin. Vasta pitkien neuvottelujen jälkeen hän suostui muuttamaan kissojensa asennon neutraalimmaksi. Vanhakaupunki vaurioitui pahasti sodan aikana, mutta se on rakennettu uudelleen entiseen loistoonsa.

JURMALAAN

Valitettavasti aika loppui ja jouduttiin kipuamaan bussiin. Nyt ajettiin sateen ropistessa Jurmalan pikkukaupunkiin lounaalle. Jurmala on latvialaisten ja turistienkin kesäparatiisi. Sen kymmenien kilometrien pituisilla hiekkarannoilla on kesäkausina meno päällä.

Kun Jurmalaan mennään autolla, on maksettava 2 euron tietulli. Jurmalan kaupunki on keksinyt tämän tullin ihan itse. Tullilla pyritään rajoittamaan ylimääräistä Jurmalan läpi kulkevaa autoliikennettä. Kiertoteitse pääsee ilmaiseksi.

Jurmalan lounasravintola oli hieno paikka, ruoka hyvää ja sitä oli riittävästi. Valitettavasti ravintoloiden kanssa tulee lähes poikkeuksestta sekoilua ennakkoon ilmoitettujen ruokarajoitteiden kanssa. Hässäkästä joutuvat kärsimään ruokarajoitteiset itse ilman omaa syytään.

Sateen läpi juostiin bussiin ja aloitettiin Jurmalan kiertoajelu. Jo 1800-luvulla suosittu lomanviettopaikka on pitånyt pintansa. Neukkuaikana se tosin pääsi saastumaan, mutta nyt ovat rannat taas kunnossa. Jurmalan kaupungissa on paljon oligarkkien ökyhuviloita, kylpylöitä, hotelleja, joista osa on autioina, tavallisia huviloita, kauppoja, konserttisaleja jne. Kaikkea hyvän loman viettoon tarvittavaa löytyy.

Kontrasti kesäisen ja syyskuun lopun biitsien välillä on suuri. Katsottiin autiota hiekkarantaa ja tuulista merenselkää.

"JUHLAPÄIVÄLLINEN"

Kun ilta ehti, lähdettiin suurin toivein juhlapäivällisille tarjouksen mukaiseen "Lidon pääravintolan toiseen kerrokseen". Päädyttiin kellarikerrokseen, johon meille oli katettu valmiiksi kylmät ruuat ja annettiin kourallinen juomakuponkeja, joilla sai käydä noutamassa juomansa. 

Kun aloittelimme ruokailua, aloitti myös orkesteri oman osuutensa. Helvetillinen musiikki täytti kellarin ja keskustelelu pöydissä muuttui kilpahuudannaksi orkesterimusiikin kanssa. Sellainen oli se juhlapäivällinen. Lämmintä ruokaa ei tullut lainkaan, mutta vatsa lienee kaikilla täyttynyt. Vesisateen ja pimeyden keskeltä löytyi bussi, jolla päästiin kirkon kupeeseen kotihotelliin.

Oman hotellin ravintolatiloihin oli järjestetty ennen nukkumaan menoa pienimuotoinen tilaisuus, jossa uudet Reissunaiset ja Reissumiehet saivat kunniakirjansa.

SUURLÄHETYSTÖN VIERAINA

Lähtöpäivän aamiaisen jäkeen oli puolille päivin vapaata aikaa käydä ostoksilla ja tutustua vielä nähtävyyksiin. Huoneet luovutettiin ja bussi vei porukan Suomen Latvian suurlähetystöön.

Lähetystö sijaitsee upeasti kunnostetuissa tiloissa samassa rakennuksessa, missä se oli vuokralaisena ennen sotia. Isäntänämme toimi lähetystöneuvos Marco Pribilla, joka oli hiljattain nimitetty virkaansa. Tunnin verran kestäneen vierailumme aikana kuultiin perustietoa lähetystön toiminnasta ja Latvian yhteiskunnasta. Kysymyksiä esitettiin kiitettävästi ja tunnelma oli välitön. Muistoksi käynnistämme jätimme suurlähetystöön Alko-Altian Seniorit ry:n pöytästandaarin numero 23. Nyt samanlaisia pöytästandaareja on Suomen Saksan suurlähetystössä Berliinissä, Suomen Viron suurlähetystössä Tallinnassa ja Suomen Puolan suurlähetystöissä Varsovassa.

ZEPPELIINIHALLEJA JA STALININ HAMMAS

Lähetystövierailun jälkeen oli vielä pari tuntia aikaa lentokentälle lähtöön. Se aika käytettiin tehokkaasti hyväksi. Hotellin lähellä oli yksi Stalinin hampaista. Se on mahtipontinen neuvostoaikainen kerrostalo, jollaisia Moskovassa on 7 ja ainakin Varsovasta löytyy myös samanlainen. Tämä pytinki on Stalinin lahja latvialaisille ja se oli alunperin nimeltään Kolhoosityöläisten talo. Nykyisin se on Latvian tiedeakatemian rakennus.

Talon viidennessätoista kerroksessa on näköalatasanne, jonne pääsee hissillä 5 euroa maksettuaan. Näköalat ovat upeat, mutta tuuli voi viedä tukan päästä.

Zeppeliinihallit ovat mielenkiintoinen nähtävyys. Hallit ovat ensimmäisen maailmansodan aikaisia saksalaisten valloittajien Zeppelin-ilmalaivojen huoltohalleja, jotka on kunnostettu kauppahalleiksi. Halleja on kaikkiaan viisi ja niissä on tarjolla ruokatavaraa, kukkia, matkamuistoja ja monenlaista hyvää valtavat määrät.

Klo 15:30 nostettin pakaasit bussiin ja ajettiin lentoasemalle. Potkuriturbiinikone oli vaihtunut suihkariin, joka lennätti meidät hiukan etuajassa Helsinkiin. Oltiin taas yhtä reissua rikkaampia.

Kyösti

RIIKA KUTSUU

Kaikki ovat nyt maksaneet matkansa ja rahat on tilitetty matkatoimistolle.

Aivan viime hetkellä tuli matkatoimistolta ikävä uutinen. Aiemmin sovitun lentomme lähtöaika muuttuu. Matkatoimisto, lentoyhtiö tai molemmat ovat sörssineet tämän asian. Jo 24.11.2017 saimme vahvistuksen siitä, että lento lähtee klo 10:15. Nyt lähtöaika muuttui.

Matkatoimistolta tuli toinenkin muutosilmoitus. Alkuperäinen hotellimme on ollut remontissa, jonka olisi pitänyt jo valmistua. Ei valmistunut, joten meille on pitänyt hankkia toinen hotelli. Uusi hotellimme on nimeltään Hanza. Kovin kiemuraisilta tuntuvat tämän matkamme järjestelyt!

Valitettavasti 25.9. illalla ei ole baletti- tai oopperaesityksiä. Riian Tuomiokirkossa on klo 19:00 alkava konsertti Panis Angelicus, joka maksaa 35 e. Konsertin kesto on 2 tuntia.

Kelloja ei tarvitse siirrellä, sillä Suomessa ja Latviassa on sama aika. Latviassa maksetaan euroilla.

Lähtöselvityksen voi tehdä Internetissä 118 tuntia ennen lentoa, tai lentoaseman automaatilla. Lähtöselvitys kannattaa tehdä molempiin suuntiin. Muussa tapauksessa on tultava lentoasemalle viimeistään 2 tuntia ennen lentoa.

Aloittakaa netissä tehtävä lähtöselvitys "AirBalticin lähtöselvitys" kohdasta. Ääkköset ja öökköset eivät kelpaa. Lyhyelle lennolle maksullinen varattu istumapaikka ei ole välttämätön. Kaikki mahtuvat koneeseen. Lopuksi Boardin pass on tulostettava A 4 paperille ja otettava mukaan lennolle.

Paluulennon lähtöselvitykseen pätevät myös em. säännöt.

Lähtö Helsinki-Vantaalta (Flight BT 304 - Air Baltic Terminaali 1) tiistaina 25.9.2018 klo 13:55 tulo Riikaan klo 15:00                                                                                                             FLIGHT BOOKING REF: BT/M43TFZ                                                                                          Lennon kesto 1 h 5 min.                                                                                                    Lennokkimme on De Havilland DHC-8 400 Series (potkuriturbiinikone)

Paluulento Riiasta (Flight BT 307) torstaina 27.9.2018 klo 18:25, tulo Helsinkiin klo 19:30                           FLIGHT BOOKING REF: BT/M43TFZ                                                                                                         Kotiin palataan suihkarilla.

Maksuttomat matkatavarat: Käsimatkatavaran mitat 55 x 40 x 23 cm, paino enintään 8 kg, ruumaan menevä matkatavara 100 x 50 x 80 cm, paino enintään 20 kg

Voimassa oleva passi tai poliisin antama henkilöllisyystodistus on ehdottomasti oltava mukana.

Kyösti

HYVÄ TIETÄÄ RIIASTA

Riika on Latvian pääkaupunki ja Baltian maiden suurin kaupunki. Sen asukasluku on n. 614 000. Neuvostomiehityksen loppuaikoina Riiassa asui lähes miljoona ihmistä. Asukkaista n. 50 % on latvialaisia, 37 % venäläisiä ja loput ukrainalaisia, valkovenäläisiä, puolalalisia, liettualaisia ja muita kansallisuuksia. Koko Latviassa on hiukan alle 2 miljoonaa asukasta ja väestön määrä laskee hienoisesti.

Eipä heti tule ajatelleeksi, että Riika oli 1600-luvulla suurvalta-Ruotsin suurin ja vaurain kaupunki.

Latviassa on Baltian maiden suurin venäläinen vähemmistö, romaneja on 5500 ja juutalaisia 5400. Latvialaiset kuten muutkin baltit saivat neuvostomiehityksestä yliannostuksen ja suuresta venäjää puhuvasta väestönosasta huolimatta Latviassa on vain yksi virallinen kieli ja se ei ole venäjänkieli.

Uudelleen itsenäistyttyään Latvia on liittynyt Natoon, EU:hun ja maan valuutta on euro. Matkailun kieli on englanti.

Riian julkinen liikenne toimii hyvin. Neuvostoajan loppupuolella kaupunkiin suunniteltiin metroa, mutta sitä ei koskaan tullut. Bussit, raitiovaunut ja junat hoitavat julkisen liikenteen.

Riian huomattavimpia nähtävyyksiä on vanhakaupunki. Hotellimme ei ole kovin kaukana siitä, joten sään salliessa on mahdollista tutustua siihen omatoimisesti jo ensimmäisenä iltana. 

Vuonna 2014 Daugava-joen (Väinäjoen) rannalle valmistui pääosin lahjoitusvaroin rakennettu kansalliskirjasto, Valon linna. Kirjasto on tiedon ja kulttuurin monitoimipaikka, jossa on yli 1000 lukupaikkaa ja IT-pistettä viidessä kerroksessa.

Suosittuja ostospaikkoja ovat kauppahallit. Moskovan kaupunginosassa on 5 Zeppelin-hallia, joissa myydään mm. elintarvikkeita. Nämä hallit toimivat ensimmäisen maailmansodan aikana saksalaisten valloittajien ilmalaivojen huoltohalleina.

Hintataso Latviassa on selvästi suomalaista alhaisempi. Latvian "Vana Tallinn" on 45 prosenttinen Riga-balsam.

MIKÄ ON JURMALA

Jurmala on latvialaisten lomaparatiisi, joka on tietenkin kesällä parhaimmillaan. Jurmalassa on pitsihuviloita, kylpylöitä, konserttisaleja ja 33 kilometriä valkoista hiekkarantaa. Se on ollut suosittu lomakohde jo 1700-luvulta asti.

MAKSAMINEN

Riiassa maksetaan euroilla. Myös luottokortit käyvät. Luottokortteja käytettäessä kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta ja tapahtuman oikeellisuus on syytä todeta omin silmin. Luottokorttipetoksi tapahtuu ja usein summat ovat huomattavia. Käteisen rahan käyttö on turvallisempaa. Suuria summia ei kuitenkaan kannata kuljettaa kerralla mukanaan.

SÄÄ RIIASSA

Ennuste lupaa Riikaan syyssäätä. Pilvistä tai puolipilvistä, lämpöä n. 10 plusastetta, ja ajoittaista vesisadetta. Lähtöpäivän sade alkanee vasta sitten kun olemme jo koneessa. Varaudutaan lämpimin vaattein ja sadevarustuksin.

Hallitus kokousti

Vuoden ensimmäinen pääyhdistyksen hallituksen kokous pidettiin Kampin palvelukeskuksessa 13.2.2018.

Kokouksessa valmisteltiin tulevan vuosikokouksen asioita. Käsiteltiin ja allekirjoitettiin tilinpäätös, valmisteltiin toimintakertomus ja -suunnitelma sekä laadittiin budjetti.

Todettiin Riian matkalaisilla olevan nyt suvantovaihe. Kaikki 50 matkalaista ovat maksaneet etumaksunsa ja 5 jäsentä on jonotuslistalla.

Historiikin kirjoittaminen etenee suunnitelmien mukaisesti ja se on valmis Tampereen alaosaston järjestämään 60-vuotiskokoukseen mennessä. Alaosastoilla on vielä hyvää aikaa täydentää osioitaan ja ennen kaikkea hankkia lisää valokuvia.

Kuultiin Pentti Kullan yhteenveto tulevaisuuskomission järjestämästä jäsenkyselystä. Osallistumisprosentti oli 41, jota voidaan pitää hyvänä. Hallitus laatii vielä oman selontekonsa kyselyn tuloksista Savonlinnan vuosikokoukselle.

Käsiteltiin Savonlinnan vuosikokouksen oheisohjelmaa. Kokouksen jälkeen siirrytään matkustajasatamaan ja noustaan laivaan tai laivoihin. Valkokylkiset perinnehöyrylaivat odottavat kokousväkeä lähtövalmiina. Koska yhteen laivaan mahtuu enintään 99 matkustajaa, on meille varattu 2 laivaa. Risteilemme kaupungin edustalla ja näemme aitiopaikalta upean keväisen Savonlinnan kaupungin. Erityisiä nähtävyyksiä ovat tietenkin Olavinlinna, Kyrönsalmen sillat ja vielä rakenteilla oleva Laitaatsalmen hulppea silta. Valmistuttuaan se lopettaa Kyrönsalmen siltojen noston isommille aluksille ja purjeveneille.

Tämä lysti maksaa vain 10 e/matkustaja ja sen maksaa jokainen itse. Majoitusilmoittautumisen yhteydessä kysytään myös ketkä haluavat astua laivaan. Tunnin risteilyn jälkeen onkin aika valmistautua iltatilaisuuteen Wanhalla Kasinolla. Se alkaa klo 19.00. Illallisen hinta on 30 e ja senkin maksaa jokainen itse.

TERVETULOA SAVONLINNAAN 23. - 24.5.2018.

Hallitus

TOIMITUSJOHTAJIA TAPAAMASSA

Kävimme Lehtovaaran Pentin kanssa 27.11.2017 perinteisellä kumarruskierroksella Alkon ja Altian tomitusjohtajien luona. Pienenä kiitoksena yhtiöiden taloudellisesta tuesta veimme toimitusjohtajille professori Kustaa H.J. Vilkunan mainon teoksen Juomareiden valtakunta.

Kuluvan vuoden kehnot säät ovat hankaloittaneet Altian myyntiä, mutta kaiken kaikkiaan firmalla menee hyvin.

Alkoholilain muutokset eivät vaikuttaisi suuresti Altian asemaan, mutta hallituksen päätös korottaa ensi vuonna alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla tukistaa myös Altiaa ja on sille harmittava takaisku.

Mielenkiintoista nähdä, toteutuuko ensi kevääksi kaavailtu Altian listautuminen pörssiin.

Alkon uusi toimitusjohtaja Leena Laitinen otti vierailijat sydämellisesti vastaan. Alko on menestynyt loistavasti asiakstyytväisyysmittauksissa ja on kaikin puolin hyvässä iskukunnossa. Ikävästi alkolaisia kuitenkin kaihertaa alkoholilain pitkittynyt muutosprosessi. Alkon vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset ja poliitikot ratkaisevat asian niin kuin tahtovat. Me senioritkin ymmärrämme kuinka ristiriitaista ja tolkutonta politiikkaa olisi laajentaa lonkeroiden, vahvan oluen ja limuviinojen myyntiä tuhansiin uusiin myyntipaikkoihin ja maksaa sitten lisääntyvästä käytöstä aiheutuvat haitat ja vauriot.

Molemmat toimitusjohtajat lähettävät Alko-Altian senioreille lämpimät terveisensä ja toivottavat mukavaa pikkujouluaikaa.

Kyösti ja Pentti

VARSOVA MIELESSÄIN

Hallituksen esittämä ja vuosikokouksen siunaama ulkomaanmatka Varsovaan toteutui 7. - 9.10.2017. Mukana oli 49 jäsentä eri puolilta Suomea. Ikävä sairastuminen esti yhden jo maksetun matkan.

LENTO

Finnairin lento AY745 vei porukan Airbus A319:llä puolessatoista tunnissa Hesasta Varsovaan. Kahvia ja mustikkamehua lentoyhtiö tarjoaa. Muutakin toki voi ostaa, mikäli sitä on enää jäljellä, kun lentoeomo kohdalle tulee.

Kokenut joukko oli tehnyt lähtöselvityksen jo osin kotonaan. Ongelmitta kiivettiin täysilukuisena koneeseen.

HOTELLI

Käytössä oli hyvätasoinen hotelli keskeisellä paikalla. Liki kaksimiljoonaisen kaupungin hotellithan sijaitsevat laajalla alueella.

OHJELMA

Ohjema oli suunniteltu siten, että lentokentältä siirryttiin suoraan bussiin ja saman tien kaupunkikierrokselle. Bussikierroksen yhteydessä oli mahdollista jalkautua Lazienkin kuninkaalliseen puistoon.

Kaupunkikierroksen jälkeen majoituttiin hotelliin ja siirryttiin läheiseen Dom Smakow-ravintolaan tuhdille puolalaiselle lounaalle.

Loppupäivä oli sitten omaa aikaa kaupunkiin tutustumiseen. Osa matkalaisista läksi oppaiden mukana Vanhaan kaupunkiin ja palasi sieltä iltämyöhällä omin neuvoin hotelliin. Jotkut  käyttivät hyväkseen tarjottuja konserttivaihto-ehtoja.

Alunpitäen suunniteltu baletti ei onnistunut, koska lippuja ei saatu, vaikka ne oli tilattu liki vuotta aiemmin.

OPPAAMME

Onnstuimme matkatoimiston valinnassa yli odotusten. Jotkut hiukan epäröivät vähemmän tunnettua matkatoimistoa, mutta aivan turhaan. Hinta- ja laatusuhde ei juuri parempi olisi voinut olla.

Meitä opastivat suomalaisen matkatoimisto Uniikkimatkat Oy:n omistajat ja oppaat Kimmo ja Agniesczka.

Molemmat ovat taustoiltaan klassisen musiikkin ammattilaisia. Sellisti Agnieszka aloitti musiikkiopintonsa jo 7-vuotiaana Frederic Chopinin musiikkikoulussa Bytonissa. Hän valmistui korkeimmilla arvosanoilla Franz Lisztin musiikkikorkeakoulusta ja täydensi opintojaan Turun Musiikkiakatemiassa.

Kimmo aloitti kitaraopintonsa 9-vuoden ikäisenä Savonlinnan musiikkikoulussa. Hän opiskeli Turun Musiikkiakatemiassa ja jatkoi opintojaan Sibelius Akatemiassa Helsingissä. Vuonna 2004 hän täydensi kitaradiplomiaan saavuttamalla korkeimmalla arvosanalla mestaritutkinnon.

Tällaiset huippumuusikot perustivat matkatoimisto Uniikkimatkat Oy:n. Suomen ja Puolan kieltä ja kulttuuria tuntevina heillä on erinomaiset mahdollisuudet yksilölliseen turistien palveluun. Siitä saimme mekin oman osamme.

PUOLAN VALUUTTA

Varsovan matkan eksotiikkaa lisäsi maan oma valuutta. Puola on pitänyt oman rahayksikkönsä zlotyn. 1 e = 4,27 zlotya ja 1 zloty = 0,24 e.

Puolen litran Zubrovka pullo maksoi alle 5 e ja 24 tunnin bussilippu 3,70 e.

Zlotyja oli helppo lypsää pankkiautomaateista. Luottokortit kelpasivat useimmissa paikoissa.

KAUPUNKIKIERROS

Sääennusteet lupasivat sadetta kaikille matkapäiville. Koska kaupunkikierroksen alussa ei satanut, jalkauduttiin ensiksi Lazienki-puistoon.

Jos joku luulee, että Varsova on vain betonista rakennettu kaupunki, ei ole taatusti käynyt Lazienki-puistossa. Tämä valtava 74 hehtaarin laajuinen kuninkaallinen puisto on Varsovan keuhkot. Sanotaan, että kesäisin puolet varsovalaisista viettää siellä sunnuntaipäiväänsä.

Ollaan piknikillä, pelataan krikettiä, sulkapalloa, jalkapalloa, syötetään kesyjä oravia ja ihaillaan riikinkukkoja. Kesäisin puistossa on myös konsertteja ja muuta ohjelmaa.

Lazienki tarkoittaa kylpylää. Puiston tunnetuin rakennus, Saaripalatsi onkin alunpitäen rakennettu upporikkaan maanomistajan Stanislaw Lubominskin yksityiseksi kylpyläksi. Vuonna 1772 kylpylä puistoineen siirtyi Puolan viimeisen kuninkaan Stanislaw Poniatowskin omistukseen. Hän teki siitä itselleen kesäpalatsin. Rakennus on pystytetty keinotekoiselle saarelle ja ympäröiviä vesialueita kaivettu laajemmaksi. Kuningas Poniatowskin juorutaan olleen Venäjän keisarinna Katariina Suuren salarakas. Tämä suhde ei kuitenkaan estänyt Puolan jakamista Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken. Poniatowski menetti kruununsa.

Puistoon kuuluu myös amfiteatteri. Näyttämörakenteet henkivät antiikin aikaa.

Alkava sade joudutti bussiin menoa ja kaupunkikierros jatkui bussin ikkunasta katsellen. Varsovan vanhakaupunki, Stare Miasto, oli ennen toista maailmansotaa kaupungin vilkas sydän. Natsit hävittivät sen maan tasalle. Puolalaiset rakensivat sen 30 vuodessa entiselleen. Nykyisin se kuuluukin Unescon maailmanperintöluetteloon. Tärkeimpiä yksittäisiä nähtävyyksiä ovat kuninkaanlinna ja Varsovan pääkirkko Johannes Kastajan katedraali.

Johannes Kastajalle pyhitetty Varsovan pääkirkko rakennettiin 1300-luvulla ja ylennettiin katedraaliksi 1798.

Saksalaisten ahkeroinnin tuloksia vuonna 1945.

Sama kirkko nykyasussaan. Kryptassa on suurmiesten hautoja ja kappelissa arvokas goottilainen krusifiksi 1500-luvulta.

Varsovan symboli ja stalinistisen ajan arkkitehtuurin vertauskuva on valtava Kulttuuri- ja tiedepalatsi. Se on Stalinin ja Neuvostoliiton kansan lahja Puolan kansalle. Rakennus on 231 metriä korkea, siinä on 42 kerrosta, joissa 3288 huonetta. Jättiläisen esikuvana on ollut New Yorkin Empire State Building. Stalin rahtasi 5000 neuvostotyöläistä taloa rakentamaan.

Monet matkalaiset kävivät ihastelemassa näköalatasanteelta avautuvia huikeita maisemia.

Saksalaisten 80 prosenttisesti tuhoama Puolan pääkaupunki on nykyisin vireä ja mielenkiintoinen paikka. Kadut ovat leveitä, jokaisessa kaupunginosassa on omat puistonsa, yleinen siisteys ja julkisen liikenteen sujuvuus ovat silmiinpistäviä piirteitä.

Varsovaa halkoo Veiksel-joki. Itäinen puoli, Praga, säilyi täystuholta, sillä neuvostojoukot olivat miehittäneet sen. Kun natsit murskasivat läntistä Varsovaa, Puna-Armeija seurasi tilannetta katseella. Puolalaiset olivat turhaan toivoneet Puna-Armeijan apua.

Praga on nykyisin haluttua asuinaluetta ja sinne on rakennettu mm. upea jalkapallostadion.

Presidentin linna, yliopisto, oopperatalo ja monet muut nähtävyydet lipuivat silmiemme ohi bussissa istuessamme. Ja vettä satoi.

Ensimmäinen matkapäivä päättyi siten, että itse kukin palaili hotelliin omia aikojaan. Aulabaariin keräytyi suuri joukko matkalaisia päivän kokemuksia vaihtamaan. Viisasten kerho Jälkiviisaat analysoi puolille öin Alko-Altian Senioreiden tulevaisuuden näkymiä.

TOISEN MATKAPÄIVÄN OHJELMA

Toisen matkapäivän aamu valkeni koleana. Aamumehua piti ottaa tupla-annos, sillä edellisen yön maaimanparannukset kuivasivat suuta.

Päivän päätapahtuma oli tutustuminen puolanjuutalaisten historian museoon. Museokäynnin jälkeen oli vapaata aikaa ja illalla sitten yhteinen juhlaillallinen.

POLIN-MUSEO

Käveltiin museoon. Se on vaikuttava näky. Vuonna 2005 Varsovassa suunniteltiin juutalaismuseon perustamista. Suunnittelijaa etsittiin arkkitehtikilpailun kautta. Suomalainen arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki voitti kisan. Hän päihitti mm. monia juutalaismuseoita suunnitelleen arkkitehti Daniel Liebeskindin, jonka suunnittelema juutalaismuseo Berliinissä on maailmankuulu. Rainer sai Polin-museon suunnittelustaan vuonna 2014 Suomen ensimmäisen Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon.

Museon nimi Polin on hebreaa ja tarkoittaa "tässä on hyvä paikka olla". Siellä esitellään 1000 vuoden ajalta puolalaisten ja puolanjuutalaisten yhteiseloa. Tämän pitkän ajanjakson karmeita yksityiskohtia ovat Holocaust ja Varsovan geton tapahtumat.

Museon ilme, esillepanot ja sanoma on kuitenkin valoisampi ja elämänmyönteisempi kuin monen muun juutalaismuseon, joissa tuodaan enemmän esille juutalaisvainojen karmeita yksityiskohtia ja raakuuksia.

Ryhmä jaettin kahtia ja kaikille annettiin kuulokkeet. Se olikin tarpeen, sillä muuten olisi ollut vaikeata kuulla oppaan puhetta. Puolankielisen opastuksen käänsivät oma oppaamme Kimmo ja puolansuomalainen Jukka Kiljunen. Jukka on entinen Länsi-Savon lehtimies Mikkelistä ja Ruotsin Yleisradion toimittaja. Nykyisin hän opettaa suomenkieltä Varsovassa ja on Puola-Suomi-seuran aktiivi.

Museoon on luotu vaikuttavia ja suurikokoisia interiöörejä kuten synagoga ja kokonainen kadun pätkä julkisivuineen ja jalkakäytävineen.

Natsi-Saksa miehitti Varsovan syyskuussa 1939. Vuotta myöhemmin saksalaiset eristivät kaupungin länsiosasta 5 m korkeilla tiilimuureilla alueen, jonne suljettiin kaupungin 450 000 juutalaista. Gettoa aletiin tyhjentää kesällä 1942 ja asukkaat vietiin keskitysleireille poltettavaksi. Viimeiset juutalaiset nousivat 19.4.1943 kapinaan, jonka natsit murskasivat. Getto tuhottiin ja kaikki juutalaiset tapettiin.

Getosta on jäljellä muutama muurinpätkä ja muistomerkki. Me asuimme geton pohjoisen rajan tuntumassa.

Saksalaista tehokkuutta ja täsmällisyyttä todistavat tapettavaksi vietyjen päivittäiset lukumäärät. Heitä vietiin keskitysleireille junalasteittain.

Vuonna 1942 kuoleman juniin vietiin päivittäin 5000 - 7000 puolanjuutalaista.

Puolanjuutalaisten valoisammasta elämästä kertoi varakkaammille tarkoitetun klubin interiööri. Oli gramofonimusiikkia, nahkatuoleja, kirjasto ja tanssiparketti, johon oli aloittelijoille tehty selvät askelmerkit.

Museokäynnin jälkeen oli taas vapaata aikaa. Jokainen sai tehdä, mitä itse halusi. Iltapuoleen palailtiin kotihotelliin valmistautumaan juhlaillalliselle.

Intiimi ravintola täyttyi pääosin meikäläisistä. Kuoharilaseja kohottaen onniteltiin 100 vuotiasta Suomea. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Mukava puheensorina täytti ravintolan ja korvasi ennakkoon luvatun elävän musiikin. Illan kohokohta oli himoittujen Reissunais-ja Reissumies-kunniakirjojen luovuttaminen.

Tällaisen kunniakirjan voivat saada Alko-Altian Seniorit ry:n jäsenet, jotka ovat osallistuneet vähintään viiteen pääyhdistyksen järjestämään matkaan. Varsovan matka oli kuudes perättäinen ulkomaanmatkamme.

Yhdistyksen Reissunaiset ja Reissumiehet vuosilta 2016 - 2017 ovat:

Eila Vuorinen

Esko Siven, Pentti Kulla, Pauli Särkilahti, Helena Kulla, Pekka Jyrkkä, Liisa Siven, Kirsti Lindgren, Heljä Näränen, Riitta Kuisma, Paula Ruokanen, Tauno Miettinen ja Kyösti Leikas

Juhlallisuuksien päätteeksi Tauno Miettinnen esitti Finlandian.

Maanantai oli lähtöpäivä ja koko aamupäivä oli varattu ostosten tekoon ja omatoimiseen kaupungilla liikkumiseen.

Lähtöpäivän päätapahtuma oli vierailu Suomen Varsovan suurlähetystössä.

Varsova on suuri kaupunki ja mittakaava sen mukainen. Kun oli luvattu suuren ostoskekuksen olevan hotellin lähellä, ymmärsimme sen olevan naapurissa. Ei aivan ollut, mutta kohtuullisen kävelymatkan päässä kylläkin. Arkadia-ostoskeskukseen ja takaisin pääsi taksilla 6 euroa vastaavalla zlotymäärällä.

Tavaraa oli ylenpalttisesti ja hinnat pääosin alle meikäläisten. Joku oli tosin bongannut 120 euron arvoiset kengät, joista oli Suomessa maksanut 100 euroa. Ostoskeskukset ovat samanlaisia Kuopiossa, Hesassa, Tallinnassa, Dubaissa ja Varsovassa. Juuri minkäänlaista eroa ei ole.

Suurlähetystövierailu on aina suuri kunnia. Mielenkiinnolla siirryimme korkean takorauta-aidan takaiseen suljettuun maailmaan.

Suomen Varsovan suulähetystö toimi aluksi hotellien ja muiden vuokratilojen suojissa. Vasta vuonna 1975 se pääsi nykyiseen Eric Adlercreutzin suunnittelemaan rakennukseen keskeiselle paikalle muiden suurlähetystöjen joukkoon.

Kahvitarjoilu oli mieluisa yllätys. Berliinissä ja Tallinnassa ei sellaita vieraanvaraisuutta kohdattu.

Ei me siellä suurlähetystössä pelkästään kahvittelemassa käyty. Isäntämme, lähetystösihteeri Santeri Eriksson kertoi mielenkiintoisia asioita Puolasta. Puola on EU:n kuudenneksi suurin talous, jonka talouskehitys on Keski-Euroopan nopeinta. Finassikriisin aikana Puola oli ainut EU:n valtio, jonka bruttokansantuote ei lähtenyt laskuun.

Puolassa on 200 suomalaisyritystä, jotka työllistävät 30 000 henkeä.

Puolalla ei liene varsinaista alkoholipolitiikkaa, sillä alkoholijuomia voi ostaa kellon ympäri lähes mistä tahansa. Hotellimme vieressä oli esimerkiksi sopiva pieni kioski, joka oli aina auki. Santeri kertoi, ettei puolalaisilla ole baarikaappeja, koska tarvittavat juomat saa helposti lähikaupasta. Alkoholiongelmia heillä tietenkin on, varsinkin liikenteessä tapahtuu paljon kolareita, joiden osasyynä on alkoholi.

Suomi on puolalaisille tuttu kolmesta M-kirjaimesta: Mannerheim, muumi ja Polin museon suunnittelija arkkitehti Mahlamäki. Lähetystösihteeri kertoi Mahlamäen olevan puolalaisille kuin paraskin rokkitähti.

Ongelmiakin Puolassa on. Puolan parlamentin alahuone hyväksyi kiistanalaisen lakiesityksen, joka antaa Puolan poliitikoille oikeuden nimittää korkeimman oikeuden tuomarit. Tämä on yksi syy, joka jakaa puolalaisia. Toiset kannattavat hallituksen politiikkaa ja toiset vastustavat sitä.

Jätimme suurlähetystöön vierailumme muistoksi Alko-Altian Seniorit ry:n pöytästandaarin N:o 19.

Loppuhuipennukseksi Tauno Miettinen esitti tunnetulla taidollaan Finlandian.

Suurlähetystöstä käveltiin vesisateessa Suomi-taloille. Yhdellä Varsovan kalleimmista alueista, Suomen ja monien muiden maiden suurlähetystöjen tuntumassa on kummajainen. Kun Stalin rakennutti Puolan kansalle neuvostokansan lahjaa, Kulttuuri- ja tiedepalatsia, tarvistsi hän neuvostorakentajilleen asuntoja. Hän sai oivalluksen! Suomi joutui sotakorvauksena toimittamaan elementtirakenteisia puutaloja Neuvostoliittoon. Stalin jatkolähetti niistä 500 kpl Puolaan. Varsovaan taloja tuotiin 90.

Nyt taloja on jäljellä 25 ja loputkin ovat aika ajoin purku-uhan alla. Suomen suurlähetystö on tehnyt arvokasta työtä talojen säilyttämiseksi. Talothan ovat osa Puolan ja Suomen historiaa.

Pääsimme tutustumaan yhteen tällaiseen taloon, joka on Puola-Suomi-seuran käytössä. Siellä varsovansuomalaiset pitävät yhteisiä tilaisuuksiaan. Taloa ja sen naapureita esitteli jo aiemmin museon opastuksia meille kääntänyt Jukka Kiljunen.

Sydämelliset kiitokset hyvästä matkaseurasta ja muistamisesta. Kulunut fraasi sanoo, että olemme kuin yhtä suurta perhettä. Meidän osaltamme se on täyttä totta.

Erityiskiitokset Taunolle ja Riitalle, jotka ovat olleet aktiivisesti edesauttamassa matkamme onnistumista.

On riemukasta tavata uusilla matkoilla ja pysähtyä aika ajoin muistelemaan yhteistä elettyä elämää. Ja yhteisiä reissuja.

Kyösti ja Anna Terttu

TÄMÄN VUODEN ULKOMAANMATKAKOHDE ON VARSOVA!

Monien mielenkiintoisten ehdotusten joukosta valikoitui tämän vuoden matkakohteeksemme Puolan pääkaupunki Varsova.

Varsova on noin parin miljoonan asukkaan kaupuniki. Se on EU:n seitsemänneksi suurin kaupunki. Varsovasta on vuosikymmenessä tullut erinomainen kaupunkikohde.

Varsovan parhaisiin puoliin kuuluvat hyvät ravintolat, monipuoliset shoppailumahdollisuudet ja kohtuullinen hintataso. Ostospaikat sijaitsevat pienellä alueella.

Matkan ajankohta on 7. - 9.10.2017.

Kolmelta matkatoimistolta pyydettiin tarjoukset ja meille sopivimmaksi osoittautui jyväskyläläinen matkatoimisto Uniikkimatkat.

Matkan hinta on kahden hengen huoneeseen majoittuville 469 e. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 40 e.

MATKAOHJELMA:

LA 7.10.

- Tulo Varsovaan 10:25

- Suomenkieliset oppaat vastassa Varsovan lentokentällä

- Varsovan opastettu bussikierros (kesto 2-3 tuntia), matkalla mahdollisuus lyhyeen kävelyretkeen Lazienskin kuninkaallisessa puistossa

- Majoittuminen hotelliin (Ibis Stare Miasto) n. klo 14.00.

- Perinteinen puolalainen buffetlounas Dom Smakow ravintolassa n. klo 14.30 (ravintola on hotellin vieressä)

- Ilta vapaata aikaa, mahdollisuus mennä oppaiden kanssa Vanhaan kaupunkiin. Opaat auttavat iltaohjelman lippujen hankkimisessa/varaamisessa, esimerkiksi Chopin Salonkikonsertti

SU 8.10.

- Aamupala hotellissa.

- Sunnuntain aamupäivän pääkohteemme on suomalaisen arkkitehti Rainer Mahlamäen suunnittelema Polin juutalaismuseo. Rainer sai työstään arkkitehtuurin Finlandia palkinnon. Museokierros on suomeksi opastettu. Kokoonnutaan hotellin eteen klo 9:30 (kävelymatka Polin museoon 900 metriä. Opastetut kierrokset suomeksi  kahdessa ryhmässä klo 10:00 ja 10:30)

- Tutustuminen kävellen/ratikalla Vanhaan kaupunkiin ja moderniin Varsovaan

- Omakustanteinen lounas Vanhassa kaupungissa haluamassaan ravintolassa

- Mahdollisuus käydä itsenäisesti mm. Kulttuuri- ja Tiedepalatsissa, Kuninkaanlinnassa, Marie Curien museossa, Chopin museossa (pääsymaksut eivät kuulu hintaan)

- Yhteinen juhlaillallinen Kamanda Lwowska-ravintolassa klo 19.00. Lähtö hotellin edestä 30 min. aikaisemmin. Ravintolassa on elävää musiikkia.

Ma 9.10.

- Aamupala hotellissa

- Aamupäivä vapaata aikaa ostoksille. Ostoskeskus hotellin lähellä.

- Huoneiden luovutus klo 12:00 mennessä, laukut voidaan jättää säilytykseen hotelliin.

- Bussikuljetus suurlähetystöön ja sieltä lentokentälle klo 14:15.

- Vierailu Suomen Varsovan suurlähetystössä klo 15:00 - 16:00

- Mahdollisuus tutustua vieressä oleviin Suomi-taloihin, paikallisen Suomi-seuran aktiivi Jukka Kiljunen esittelee taloja ja Suomi-Seuran toimintaa. (Suurlähetystöstä Suomi-taloihin matkaa 750 m) Mikäli ei halua/jaksa lähteä, voi jäädä odottelemaan suurlähetystön lähellä olevaan kahvilaan. Toinen oppaista jää myös kahvilaan.

- Menio lentokentälle klo 17:00.

- PALUULENTO: Varsova _ Helsinki (AY744) kello 19:25 - 22:05.

Helsinki         17 paikkaa  (29)

Rajamaäki     10 paikkaa  (10)

Vaasa             4 paikkaa   (0)

Tampere        4 paikkaa   (2)

Turku             4 paikkaa   (3)

Etelä-Karjala  4 paikkaa   (2)

Itä-Suomi       3 paikkaa   (4)

Satakunta      3 paikkaa   (0)

Kouvola         1 paikka     (0)

Yhteensä      50 paikkaa  (50)

Suluissa tilanne 6.10.2017

Ilmoittautumisia ottaa vastaan Kyösti (kyosti.leikas@hotmail.com 040-5668622)

t. Kyösti

VARSOVA

HISTORIAA

Varsova on Puolan pääkaupunki. Se sijaitsee Veikselin varrella Karpaattien vuoriston ja Itämeren välissä noin 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Varsovan asukasluku on noin pari miljoonaa.

Varsova on Puolan historiassa nuori kaupunki. Ensimmäiset asutuksen jäljet ova 900-luvulta ja vasta 1300-luvun alussa Masovian ruhtinaat rakensivat tukikohdan nykyisen Kuninkaanlinnan paikalle.

Vuonna 1413 ruhtinaat tekivät Varsovasta pääkaupunkinsa. Moninaisten vaiheiden jälkeen Varsova säilyi Puolan pääkaupunkina vuoteen 1795, jolloin siitä tuli Puolan jaossa osa Preussin kuningaskuntaa. Napoleon valtasi kaupungin 1807. Varsovasta tuli muutamaksi vuodeksi Ranskasta riippuvaisen Varsovan herttuakunnan pääkaupunki.

Wienin kongressin päätöksellä vuonna 1815 perustettiin Venäjän keisarin alaisuudessa oleva Puolan kuningaskunta ja Varsovasta tuli sen pääkaupunki. Myöhemmin tammikuussa 1869 Venäjän vastaisen kansannousun jälkeen Puola liitettiin kiinteämmin Venäjän imperiumin alaisuuteen ensimmäiseen maailmansotaan asti.

Sen jälkeen Varsova on ollut itsenäisen Puolan pääkaupunki, toisen maailmansodan saksalaimiehityksen vuosia lukuun ottamatta.

SODAN TUHOJA JA JÄLLEENRAKENNUSTA

Historiansa aikana Varsova on kärsinyt pahoja sodan tuhoja lukuisia kertoja. Viimeksi Varsovan kansannousun yhteydessä toisessa maailmansodassa elo-syyskuussa 1944. Puolalaiset olivat nousseet kapinaan saksalaismiehittäjiä vastaan. Saksalaiset joukot kukistivat kapinan 63 päivän rajujen taistelujen jälkeen ja Hitlerin käskystä tuhosivat suuret osat kaupungin keskustaa maan tasalle. Eloon jääneet ja kiinni saadut kapinalliset lähetettiin keskitysleireille ja siviiliväestö karkotettiin kaupungista.

Jo edellisenä vuonna, huhtikuussa 1943, Varsovan silloin vielä elossa olleet, gettoon suljetut juutalaiset olivat nousseet kapinaan, joka oli myös kukistettu verisesti.

Sodan jälkeen Puolaan muodostettu kommunistihallinto piti Varsovan pääkaupunkina ja jälleenrakennettu Varsova palautui jälleen talouden, tieteen ja kulttuurin keskukseksi.

Varsovan Vanhakaupunki ja historialliset pääkadut on taidokkaasti entistetty. Vanhakaupunki onkin Unescon maailmanperintökohde. Muu kaupunki rakennettiin pääosin moderniksi metropoliksi.

VARSOVAN MATKAN OPPAAMME

Tulevat oppaamme esittäytyvät.

Agnieszka Kotulska-Rahunen on puolalaissyntyinen opettaja ja muusikko, joka on asunut Suomessa vuodesta 2004 lähtien.

Kimmo Rahunen on savonlinnalaisssyntyinen opettaja, joka on toiminut myös puola-suomi kielenkääntäjänä.

Molemmat puhuvat sujuvasti sekä suomea että puolaa.

TERVEISET ALKOSTA JA ALTIASTA!

Perinteiseen tapaan kävimme taas tapaamassa taustayhtiöidemme toimitusjohtajia. Paljon olikin tapahtunut kuluneen vuoden aikana. Molempien firmojen pääkonttoritkin ovat muuttaneet uusiin tiloihin.

Alkon pääkonttori muutti keskeiselle paikalle Arkadiankatu 2:een. Upeasti remontoidut tilat sijaitsevat kahdessa ylimmässä kerroksessa. Uutta ajattelua edustavat toimistotilat, joissa kenelläkään ei ole omaa nimikkopaikkaa. On vain tiloja erilaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin.

Alkon kiireinen toimitusjohtaja Hille Korhonen otti meidät vastaan ylimmän kerroksen vierastiloissa. Keskustelumme aikana päivittyi tietomme Alkon nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista. Monenlaista projektia ja kehityskohdetta on meneillään. Yksi keskeinen on verkkokaupan aloittaminen yksityisille asiakkaillekin. Verkkokauppa alkaa aivan lähiakoina.

Alkoholilain uudistus on suuri kysymysmerkki. Jos se toteutuu esitetyssä muodossa, tulee se olemaan Alkolle melkoinen haaste. Kummalliselta tuntuu lainlaatijoiden aikomus sallia vahvojen oluiden, lonkeroiden ja muiden limuviinojen myynti tavallisissa ruokakaupoissa. Oma mielipiteemme on, että tällainen toimenpide lisäisi kulutusta ja samalla haittoja. Muistissamme on hyvin keskioluen vapauttamisesta aiheutunut huikea myynnin kasvu ja pysyvästi uudelle tasolle noussut alkoholin kulutus. Miksi yhteiskunta ampuu itseään jalkaan normien puruksi naamioiduilla toimenpiteillä? Kauppa korjaa voitot ja yhteiskunta maksaa haittakulut! On myös lyhytnäköistä ajaa harvaan asutun maaseudun pienet Alkon myymälät lakkautusuhan alle. Kovin epätasa-arvoiseen asemaan asiakkaat joutuisivat.

Arkadian talossa sijaitsee myös Alkon uusi ja uljas lippulaivamyymälä. Sen tuotevalikoimassa on kolmisentuhatta tuotetta, joista n. tuhatviisi-sataa on viinejä. Alkon tavoitteena on laajentaa valikoimansa kymmeneentuhanteen.

Altian pääkonttori muutti toukokuun alussa Kaapeliaukiolle. Uudistetut toimitilat sijaitsevat kolmessa kerroksessa. Tilat ovat valoisat ja muuneltavat.

Altian toimitusjohtaja Pekka Tennilä on tyytyväinen uusiin toimiviin ja käytännöllisiin tiloihin. Altiassa valmistaudutaan joulun alun glögikauppaan ja toivotaan rapsakoita talvisäitä. Ollaan myös tyytyväisiä Koskenkorva Vodkan pääsystä brittimarkkinoille Marks & Spencer-ketjun kautta.

Oli hiukan yllättävää kuulla, että Suomessa kulutetuista kirkkaista viinoista n. 30 prosenttia tuodaan "omaan käyttöön" Virosta. Mieluummin Altiakin näkisi omien viinojensa myynnin suoraan Suomessa eli Alkon myymälöissä.

Altian taivaalla ei ole erikoisen tummia pilviä ja firma katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen.

Molempien yhtiöiden toimitusjohtajat lähettävät alkolaisille ja altialaisille senioreille lämpimät terveisensä ja toivottavat mukavia eläkepäiviä. Hyvä uutinen oli, että yhtiöt tukevat ensi vuonnakin toimintaamme entiseen tapaan.

Kyösti ja Heljä

Näin me Tallinnan kulttuurimatkamme muistamme

Ensimmäinen matkapäivä 5.10.2016

Kiertoajelu

Neljää vaille sata alko-altialaista senioria kiipesi täysin vatsoin laivasta suoraan busseihin ja menoksi! Kahdella bussilla huristeltiin kolmisen tuntia kaupunkia katselemassa. Aloiteltiin Kalamajan kaupunginosasta. Tämä seutu on viime vuosiin saakka ollut lievästi sanottuna boheemien asuttamaa rähjäistä aluetta. Se on ollut alkoholistien ja taiteilijoiden tyyssija. Nyt Kalamajasta on tullut trendikäs, sen taloja remontoidaan ja sinne halutaan muuttaa. Asuntojen neliöhinta on noussut huimasti.

Nähtiin myös Lennusadaman rakennukset, joissa toimivaan merimuseoon olimme tulossa seuraavana päivänä. Nähtiin Paterein entinen merilinnoitus, joka on tunnetumpi pahamaineisena vankilana.

Kalamajan kaupunginosasta siirryimmen Tallinnan Vanhaan kaupunkiin. Tuulisella Toompean mäellä jalkauduimme. Pysähdyimme Viron Parlamenttitalon edessä ja kuulimme sen historiasta.

Kadun toisella puolella on Aleksanteri Nevskin katedraali, joka on rakennettu vuonna 1894.

Kävelyretkemme varrelle jäi myös Tallinnan Tuomiokirkko. Se on kaupungin vanhin kirkko ja rakennettu vuonna 1219. Tiedustelimme myös Suomen suurlähetystön Tallinnan rakennuksen tulevaa vierailuamme varten.

Piritan kaupunginosassa nähtiin laululava, jonka edustalla Gustav Ernesaksin patsas katselee mietteliäänä estradille. Esiintymislavalle mahtuu 15000 ja kentälle 70000 laulajaa. Laululavalla pidetään joka viides vuosi suuret laulujuhlat. Viimeisimmät olivat 2014.

Mieliinpainuva kohde oli 314 metriä korkea TV-torni. Se näytteli tärkeätä roolia Viron itsenäistymisen kriittisinä hetkinä, kun muutama virolaisnuorukainen puolusti sitä ja mahdollisti ajantasaisten televisiouutisten lähettämisen. Neukkusotilaiden rynnäkkö torniin estettiin panemalla tulitikkurasia hissin ovenrakoon.

Tutustuttiin myös kuuluisaan Tallinnan Metsäkalmistoon. Vuonna 1933 perustettuun hautausmaahan on haudattu Viron kuuluisimpia merkkimiehiä ja -naisia. Siellä on omat alueensa kirjailijoille, kuvataiteilijoille, näyttelijöille, urheilijoille ja muille julkisuuden henkilöille. Siellä ovat myös Viron ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin ja hänen vaimonsa jäänteet. Pysähdyimme toviksi Lennart Meren haudalla. Vain presidenttien ja natsien uhrien muistomerkit ovat näyttäviä, muissa ovat vain nimet, syntymä- ja kuolinvuodet. Meille suomalaisillekin tutut Georg Ots ja Viron kansallisrunoilija ja kirjailija Lydia Koidula lepäävät mäntyjen keskellä.

Kiertoajelun jälkeen majoituttiin hotelli Viruun. Kun hotelli aikoinaan rakennettiin, oli se yksi Neuvostoliiton komeimmista hotelleista. Vuosien mittaan se sai hiukan epämääräisen maineen yökerhonsa ammattinaisten ja salakuunteluhuhujen vuoksi.

Nykyinen suomalaisomisteinen Viru on siisti ja turvallinen hotelli, jonka sijainti on paras mahdollinen. Hotellin ala-aulasta pääsee suoraan Viru-keskukseen ja hotellin vintillä on KGP-museo.

Juhlaillallinen

Juhlaillalliselle kokoonnuttiin Viru-hotellin Merineitsi ravintolaan. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Tarjoilu hiukan takkuili, eikä viinilistoja ollut lainkaan.

Illallisen yhteydessä huomioitiin aktiivisimpia jäseniämme, jotka ovat osallistuneet kaikkiin viiteen ulkomaanmatkaan. Ensimmäinen matka tehtiin Viipuriin vuonna 2012, toinen matka Pietariin vuonna 2013, kolmas matka Narvaan vuonna 2014, neljäs matka Berliiniin vuonna 2015 ja viides oli tämä Tallinnan matka.

Näiden viiden vuoden aikana matkoihimme on osallistunut 179 eri jäsentä eri puolilta Suomea. Vähintää neljään matkaan on osallistunut 12 jäsentä, joten uusia Reissunaisia ja Reissumiehiä on tulossa mahdollisen seuraavan matkan myötä.

Rajamäen alaosaston varapuheenjohtaja Kari Heininen, pääyhdistyksen sihteeri Heljä Näränen ja pääyhdistyksen puheenjohtaja Kyösti Leikas jakoivat kunniakirjat ja Reissumies- paketit seuraaville jäsenille:

Reissunaisen nimi ja arvo myönnettiin Liisa Sivenille ja Riitta Kuismalle.

Reissumiehen nimi ja arvo myönnettiin Esko Sivenille ja Kyösti Leikkaalle.

Matkamme osui harmittavasti sellaiseen ajankohtaan, että Viru-hotellin kuuluisa kabaree vaihtoi ohjelmaansa ja harjoitteli sitä molempina iltoina. Näin uusi ohjelma jäi meiltä näkemättä ja tanssinhaluisilta tanssit tanssimatta. Yöpuulle päästiin siis säädylliseen aikaan.

Toinen matkapäivä 6.10.2016

Merimuseo Lennusadam

Aamiaisen jälkeen bussi vei matkalaiset Lentosataman merimuseoon. Viime aikoihin saakka museo on ollut Viron suosituin.

Venäjän keisarilliset ilmavoimat tilasi Pietari Suuren merilinnoitukseen kuuluneet Tallinnan vesilentokonehallit tanskalaiselta Christian & Nielsen-rakennusyhtiöltä. Hallit rakennettiin vuosina 1916 - 1917. Kattorakenteet koostuvat useista teräsbetonikupoleista. Kupolien seinämät ovat huipulla vain 8 senttimetriä paksut ja alhaalla 15 senttimetriä. Halleissa ei ole välipilareita tukena.

Neuvostomiehittäjät käyttivät halleja Itämerenlaivaston rakennusyksikkönä.

Halleissa tehty kuntotarkastus osoitti niiden olevan lähes romahtamaisillaan. Vuonna 2010 hallien kunnostus pääsi kunnolla vauhtiin ja ne valmistuivat lokakuussa 2011. Merimuseo avattiin kesällä 2012.

Hallien pinta-ala on 8000 neliömetriä. Museon päänähtävyys on Viron valtion Englannista tilaama sukellusvene Lembit, joka valmistui vuonna 1936.

Museossa on myös ensimmäisen maailmansodan aikaisen vesitason täysikokoinen jäljennös.

Museon laiturissa on maailman suurin höyryjäänmurtaja Suur Töll. Suomalaiset kaappasivat sen venäläisiltä Helsingin edustalla vuonna 1918 ja se oli suomalaisomistuksensa aikana nimeltään Wäinämöinen. Alus luovutettiin vuonna 1922 Virolle Tarton rauhansopimuksen perusteella.

Museon näyttelyt sijaitsevat kolmessa tasossa: Ilmassa, meren pinnalla ja sen pohjalla.

Asiansa osaavat suomenkieliset oppaat johdattelivat neljään ryhmään jaetut matkalaiset läpi museon.

Museokäynnin jälkeen olikin sitten varattu runsaasti aikaa omatoimiseen Tallinnaan tutustumiseen ja ostoksiin. Nohevimmat ehtivät vielä käydä Viru-hotellin 23. kerroksessa sijaitsevassa KGB:n museossa.

Tuhkimo-baletti Estonia-teatterissa

Monien mielestä koko matkan kohokohta oli päästä katsomaan balettia Estonia-teatteriin.

Estonia-teatterissa toimii Viron kansallisooppera ja Viron valtion sinfoniaorkesteri. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Wivi Lönn ja Armas Lindgren. Se rakennettiin vuosina 1910-1913. Venäläiset pommittivat sen raunioiksi 9. maaliskuuta 1944. Rakennus kunnostettiin ja otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1947.

Ohjelmistoon kuuluu oopperoita, operetteja, musikaaleja, balettia ja lastennäytelmiä. Siellä käy vuosittain yli 200 000 katsojaa.

TUHKIMO = TUHKATRIINU = CINDERELLA

Tuhkimo on kansansatu epäoikeudenmukaisuudesta ja sisarkateudesta. Eri muunnoksineen se lienee eräs maailman tunnetuimmista saduista. Myös Topelius on kirjoittanut sadusta oman versionsa. Palautellaan hiukan mieliimme, mitä näimme ja kuulimme Estonian katsomossa.

Ensimmäinen näytös:

Huone Tuhkimon kodissa. Paikalla Tuhkimo, hänen äitipuolensa ja sisarpuolensa.

Tuhkimo asuu äitipuolensa talossa ja on siellä piian asemassa. Äitipuoli ja sisarpuolet vihaavat Tuhkimoa ja kiusaavat häntä jatkuvasti. Paikalle saapuu Tuhkimon haltijakummi ja tuo kutsun prinssin järjestämiin hienoihin tanssiaisiin. Taikavoimillaan haltijakummi antaa salaa kutsun myös Tuhkimolle. Äitipuoli hankkii tanssinopettajan opettamaan tyttärilleen etikettiä ja tanssia. Kömpelöt ja rumat sisarpuolet eivät ole kaksisia tanssijoita. Tuhkimo raukalla ei ole mitään päällepantavaa ja surullisena hän katsoo kun sisarpuolet valitsevat itselleen asuja.

Haltijakummi ilmestyy paikalle ja ottaa Tuhkimon mukaansa taikamaailmaan, jossa hän tapaa ihastuttavia olentoja, klovneja, ilmapallokauppiaita, mehiläisiä, perhosia ja saa elämänsä ensimmäisen lahjan - parin lasikenkiä ja tanssiaisasun. Ennen vaunuihin nousua haltijakummi varoittaa Tuhkimoa lähtemään juhlista puolilta öin, sillä muutoin lumous katoaa ja hänestä tulee taas piikatyttö. Tuhkimo lupaa pitää mielessään haltijakummin sanat ja rientää juhliin.

Sitten tulikin väliaika ja me alko-altialaiset kokoonnuimme Talvipuutarhaan kuohuviinilasilliselle.

Toinen näytös:

Hienot tanssiaiset prinssin palatsissa.

Prinssin ystävät ja kuningaskunnan yläluokka tanssivat. Paikalle saapuvat äitipuoli ja sisarpuolet. Välittömästi he näyttävät karkean ja hienostumattoman luonteensa. Hienostelevat vieraat katsovat heitä halveksivasti. Pian jännitys tiivistyy, prinssi saapuu paikalle. Hän on kyllästynyt tungetteleviin ja teeskenneltyihin kohteliaisuuksiin. Hänen huomionsa on kiintynyt kauniiseen tuntemattomaan tyttöön - Tuhkimoon. Taikavoimillaan haltijakummi rohkaisee prinssiä lähestymään Tuhkimoa. Nuoret rakastuvat toisiinsa. Prinssi lahjoittaa Tuhkimolle kolme appelsiinia (3 balleriinaa), mutta sisarpuolet ja äitipuoli sieppaavat ne itselleen. On tullut puoliyö ja haltijakummi muistuttaa Tuhkimoa lähtemään juhlista ennen kuin taika katoaa. Tuhkimo kiiruhtaa pois. Prinssi rientää hänen peräänsä, mutta löytää vain hänen kenkänsä.

Lääkärit yrittävät helpottaa murheen murtaman prinssin oloa, mutta turhaan. Prinssin ystävät kehoittavat nuorta miestä kuuntelemaan sydämensä ääntä ja lähtemään etsimään rakastettuaan. Kuningaskunnassa leviää huhu, että prinssi etsii tulevaa vaimoaan sovittamalla löytämäänsä kenkää. Ei ole ainuttakaan naimatonta naista, joka ei haluaisi kengän omistajaksi.

Huone Tuhkimon kodissa, paikalla äitipuoli ja sisarpuolet

Viime yön tapahtumat tuntuvat Tuhkimosta kauniilta unelta. Sattumalta hänen kätensä koskettaa lasikenkää - tanssiaiset eivät olleetkaan unta! Sisarpuolet pöyhkeilevät appelsiineillään Tuhkimon edessä kuin olisivat saaneet ne prinssin lahjana. Tuhkimoa se ei häiritse, sillä hän tietää totuuden. Paikalle saapuu prinssi kumppaneineen ja alkaa sovittaa naisille kenkää. Äitipuoli ja sisarpuolet ovat valmiita tekemään kaikkensa saadakseen kengän sopimaan jalkaansa. Tuhkimo näyttää omaa lasikenkäänsä ja prinssi tunnistaa rakastettunsa. Rakkaus on voittanut kaikki esteet ja haltijakummi on iloinen siitä, että kaksi nuorta on löytänyt onnensa.

Tämän jälkeen olikin mukava kävellä navakan tuulen saattelemana lyhyt matka kotihotelliin.

Kolmas matkapäivä 7.10.2016

Suomen Tallinnan suurlähetystö

Aamiaisen jälkeen lastattiin matkatavarat bussiin ja ajettiin Toompean mäelle Suomen Tallinnan suurlähetystöön. Porukka oli pakko jakaa kahteen ryhmään, sillä kerralla emme olisi lähetystön tiloihin mahtuneet.

Mukava yllätys oli, että isäntänämme toimi sama mies kuin Suomen Berliinin suurlähetystössäkin.Silloinen lähetystöneuvos Marko Laine oli muuttunut ministerineuvokseksi. Hän on siis suulähetystön kakkosmies ja suurlähettilään sijainen.

Toompean mäki on ollut piispojen ja aatelisten asuinpaikka. Toompea on nytkin Viron tasavallan poliittinen keskus, siellä sijaitsevat parlamentti ja hallitus. Suomen suurlähetystö ei voisi löytää edustavampaa ja keskeisempää paikkaa.

Ministerineuvos kertoi suurlähetystön toiminnasta ja suurlähetystörakennuksen historiasta. Suurlähetystön tehtävänä on edistää ja vahvistaa Viron ja Suomen välisiä poliittisia, kaupallisia ja kulttuurisuhteita. Lähetystö raportoi Viron kehityksestä, valmistelee valtiojohdon vierailuja, järjestää tapaamisia, tilaisuuksia ja tapahtumia. Keskeisenä tehtävänä on luoda yhteyksiä virolaisiin viranomaisiin. Suurlähetystö tarjoaa konsulipalvelua Suomen kansalaisille sekä hoitaa viisumi- ja maahanmuuttoasioita. Lähetystössä työskentelee myös oikeus-, valtionvarain- sekä sisäasiainministeriön virkamiehiä, joilla on kiinteät yhteydet virolasiin kollegoihin omilla toimialoillaan. Henkilökuntaa on tällä hetkellä 28.

Marko Laine kertoi, että lähetystön aktiivisuutta ollaan lisäämässä nimenomaan Itä-Virossa. Sikäläinen väestö puhuu äidinkielenään pääosin venäjää ja katselee Venäjän televisiolähetyksiä. On selvää, että he tätä kautta saavat vääristeltyä ja puutteellista tietoa. Tätä epäkohtaa yritetään parantantaa lisäämällä lähetystön omaa informaatiota ja aktiivisuutta.

LÄHETYSTÖRAKENNUS - PALA VIRON HISTORIAA

Viron itsenäistyttyä 1918 valtaan nousi pääministeri Konstantin Pätsin väliaikainen hallitus. Suomi tunnusti Viron 1920, jolloin Tallinnaan saapui myös Suomen ensimmäinen virallinen edustaja. Kanssakäyminen maiden välillä oli vilkasta ja pian Suomen lähetystön ongelmaksi muodostui tilanpuute.

Kysymys ratkesi nopeasti, kun Päts tarjosi 1923 Suomelle vuokrattavaksi osaa Toompean kiinteistöstään. Suomen ja Unkarin lähetystöt asettuivatkin siihen vuokralle. Vuonna 1926 Suomen valtio osti kiinteistön. Konstantin Päts, mononkertainen valtionhoitaja ja vuodesta 1938 Viron presidentti jäi vuokralaiseksi yhteen kiinteistön viidestä rakennuksesta. Toisen maailmansodan aikana Viro liitettiin Neuvostoliittoon ja Suomen suurlähetystö suljettiin Moskovan vaatimuksesta elokuussa 1940.Seitsemän vuotta myöhemmin Suomi luovutti kiinteistön Neuvostoliitolle Pariisin rauhanehtojen mukaisesti.

ENTISÖINTI PALAUTTI LOISTON

Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen 1991 Suomi ja Viro palauttivat diplomaattisuhteensa ja Suomi sai suurlähetystörakennuksensa takaisin kesäkuussa 1993. Pitkään puolityhjillään olleet rakennukset olivat kurjassa kunnossa. Katot vuosivat ja sadevesi oli tehnyt tuhojaan. Arvorakennuksen peruskorjaus suoritettiin huolella. Rakentamisesta vastasivat pääosin virolaiset entisöijät ja ammattikirvesmiehet. Paikalla ahersivat myös Tallinnan historiaa tutkivat arkeologit.

Syntyi elegantti ja arvokas rakennuskompleksi, jossa historia ja nykyaika sulautuvat yhtenäiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuuteen kuuluvat toimistotilat, konsulaatti ja suurlähetystön edustustila, joissa on myös vierashuone ja saunatilat.

Suurlähetystölle luovutettiin Alko-Altian Seniorit ry:n pöytästandaari, kuten oli tehty Suomen Berliinin suurlähetystössäkin.

Lounas Viron kansalliskirjastossa

Viron kansalliskirjasto on rakennettu virolaisesta kalkkikivestä vuonna 1993. Kalkkikivi on yksi Viron tärkeimmistä luonnonvaroista. Paikallisista kalkkikivistä on rakennettu myös Egyptin pyramidit ja Pariisin Notre Dame. Linnoitusta muistuttava 8-kerroksinen rakennus toimii myös parlamentaarisena kirjastona ja konferenssikeskuksena. Kirjastossa järjestetään myös näyttelyitä, konsertteja ja teatterinäytöksiä. Ravintolapalvelut voidaan tarjota 300 asiakkaalle.

Kansalliskirjaston ravintolassa mekin söimme viimeisen ateriamme Viron puolella. Harmi, ettei aika riittänyt parempaan tutustumiseen kirjaston tiloihin. Nähtävää olisi ollut yllin kyllin.

Lounaan jälkeen siirryimme sitten satamaan odottelemaan laivan lähtöä. Aikaa oli vielä käydä tekemässä viimehetken ostoksia.

Navakka tai tanakka tuuli, kuten virolaiset sanovat, keikutteli jonkin verran kotimatkalla, mutta hyvin se kestettiin.

Joitakin valitettavia sairastumisia matkamme aikana tapahtui, mutta se lienee meikäläisten ikäisillä tavallista.

Sydämelliset kiitokset mukavasta matkaseurasta Tallinnan matkaan osallistuneille!

Kyösti ja Anna-Terttu Leikas

Lähteet:

mm. Suomen suurlähetystön ym. esitteet

TOIMINTAKYSELY ON PÄÄTTYNYT

Suuret kiitokset aktiivisille jäsenille! Vastauksia tuli kaiken kaikkiaan 361. Tähän lukuun sisältyvät netin ja maapostin kautta annetut vastaukset. Jäsenmäärämme vuonna 2017 oli  879, joten vastausprosentti oli 41.

Pahoittelen aikaisempaa infoa, joka perustui puhelinkeskustelun yhteydessä syntyneeseen väärinkäsitykseen.

Kyösti

HYVÄÄ KORONAVAPAATA PÄÄSIÄSTÄ SENIORIT!

Elämme niin vaikeita aikoja, että niille ei löydy vertailukohtaa kuin Talvisodasta. Tosin sekin vertailu ontuu pahasti, sillä asiat olivat silloin moninkertaisesti vaikeammat. Niistäkin vanhempamme ja muut aikalaiset suomalaiset selvisivöt. 

Niin käy nytkin. Korona saadaa jollakin aikataululla ja konstilla aisoihin. Se opettaa kaikille ihmisille kuitenkin sen tosiasian, että luonto voittaa aina. Jos me ihmiset emme ahneuksissamme kykene pitämään itseämme ja muuta luontoa elinkelpoisena, niin luonto ottaa ohjat käsiinsä ja näyttää kuka on herra talossa!

Kiitän sydämellisesti teitä seniorikumppanit kymmenen vuoden yhteiselosta. Olen elänyt kanssanne hyvää seniorielämää, joka on ajoittain ollut myös niin haasteellista, että sudokuita ei ole tarvinnut aivoja voimisteluttamaan. Olen saanut myös suuren joukon elinikäisiä ystäviä, joihin olen päässyt tutustumaan vasta yhdistyksemme kautta.

Vuosikokous peruuntui, mutta sen sijaan on suunnitteilla etäkokous, jolla selviäisimme vähin vaurioin tämän poikkeustilan yli. Rahallisestikin säästäisimme ainakin 3000 euroa, koska ilmaista kokouslounasta ei olisi. Kaikki jäsenet olisivat kerrankin yhdenvertaisia, sillä heille tarjottaisiin kokousmateriaali ja vaikutusmahdollisuus kotisohvalle. 

Meillä on nyt meneillään 60. toimintavuosi ja sitä oli tarkoitus juhlia vuosikokouksen yhteydessä. Jos saamme sääntömääräisen vuosikokouksen pidettyä etänä, olemme valmiit kaikin resurssein pitämään 60-vuotisjuhlat ilman vuosikokousta heti kun se on suinkin mahdollista. Tällöin voisimme ottaa käyttöön myös kokouslounaaseen luvatut eurot. Tampereen kaupungin vastaanotto on mahdollinen ja sen jälkeen Grand Finale eli suuri iltajuhla jossakin tamperelaisessa ravintolassa, mahdollisesti Scandicissa.

Etäkokous on meille ja muille uusi asia, mutta vastaavia pitävät monet muutkin yhdistykset ja oikeusministerikin sellaisia suosittelee. Hallitus päättää asiasta pääsiäisen jälkeen.

Pitäkää hyvää huolta itsestänne ja läheisistänne!

Kyösti

Näin me Tallinnan kulttuurimatkamme muistamme

Ensimmäinen matkapäivä 5.10.2016

Kiertoajelu

Neljää vaille sata alko-altialaista senioria kiipesi täysin vatsoin laivasta suoraan busseihin ja menoksi! Kahdella bussilla huristeltiin kolmisen tuntia kaupunkia katselemassa. Aloiteltiin Kalamajan kaupunginosasta. Tämä seutu on viime vuosiin saakka ollut lievästi sanottuna boheemien asuttamaa rähjäistä aluetta. Se on ollut alkoholistien ja taiteilijoiden tyyssija. Nyt Kalamajasta on tullut trendikäs, sen taloja remontoidaan ja sinne halutaan muuttaa. Asuntojen neliöhinta on noussut huimasti.

Nähtiin myös Lennusadaman rakennukset, joissa toimivaan merimuseoon olimme tulossa seuraavana päivänä. Nähtiin Paterein entinen merilinnoitus, joka on tunnetumpi pahamaineisena vankilana.

Kalamajan kaupunginosasta siirryimmen Tallinnan Vanhaan kaupunkiin. Tuulisella Toompean mäellä jalkauduimme. Pysähdyimme Viron Parlamenttitalon edessä ja kuulimme sen historiasta.

Kadun toisella puolella on Aleksanteri Nevskin katedraali, joka on rakennettu vuonna 1894.

Kävelyretkemme varrelle jäi myös Tallinnan Tuomiokirkko. Se on kaupungin vanhin kirkko ja rakennettu vuonna 1219. Tiedustelimme myös Suomen suurlähetystön Tallinnan rakennuksen tulevaa vierailuamme varten.

Piritan kaupunginosassa nähtiin laululava, jonka edustalla Gustav Ernesaksin patsas katselee mietteliäänä estradille. Esiintymislavalle mahtuu 15000 ja kentälle 70000 laulajaa. Laululavalla pidetään joka viides vuosi suuret laulujuhlat. Viimeisimmät olivat 2014.

Mieliinpainuva kohde oli 314 metriä korkea TV-torni. Se näytteli tärkeätä roolia Viron itsenäistymisen kriittisinä hetkinä, kun muutama virolaisnuorukainen puolusti sitä ja mahdollisti ajantasaisten televisiouutisten lähettämisen. Neukkusotilaiden rynnäkkö torniin estettiin panemalla tulitikkurasia hissin ovenrakoon.

Tutustuttiin myös kuuluisaan Tallinnan Metsäkalmistoon. Vuonna 1933 perustettuun hautausmaahan on haudattu Viron kuuluisimpia merkkimiehiä ja -naisia. Siellä on omat alueensa kirjailijoille, kuvataiteilijoille, näyttelijöille, urheilijoille ja muille julkisuuden henkilöille. Siellä ovat myös Viron ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin ja hänen vaimonsa jäänteet. Pysähdyimme toviksi Lennart Meren haudalla. Vain presidenttien ja natsien uhrien muistomerkit ovat näyttäviä, muissa ovat vain nimet, syntymä- ja kuolinvuodet. Meille suomalaisillekin tutut Georg Ots ja Viron kansallisrunoilija ja kirjailija Lydia Koidula lepäävät mäntyjen keskellä.

Kiertoajelun jälkeen majoituttiin hotelli Viruun. Kun hotelli aikoinaan rakennettiin, oli se yksi Neuvostoliiton komeimmista hotelleista. Vuosien mittaan se sai hiukan epämääräisen maineen yökerhonsa ammattinaisten ja salakuunteluhuhujen vuoksi.

Nykyinen suomalaisomisteinen Viru on siisti ja turvallinen hotelli, jonka sijainti on paras mahdollinen. Hotellin ala-aulasta pääsee suoraan Viru-keskukseen ja hotellin vintillä on KGP-museo.

Juhlaillallinen

Juhlaillalliselle kokoonnuttiin Viru-hotellin Merineitsi ravintolaan. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Tarjoilu hiukan takkuili, eikä viinilistoja ollut lainkaan.

Illallisen yhteydessä huomioitiin aktiivisimpia jäseniämme, jotka ovat osallistuneet kaikkiin viiteen ulkomaanmatkaan. Ensimmäinen matka tehtiin Viipuriin vuonna 2012, toinen matka Pietariin vuonna 2013, kolmas matka Narvaan vuonna 2014, neljäs matka Berliiniin vuonna 2015 ja viides oli tämä Tallinnan matka.

Näiden viiden vuoden aikana matkoihimme on osallistunut 179 eri jäsentä eri puolilta Suomea. Vähintää neljään matkaan on osallistunut 12 jäsentä, joten uusia Reissunaisia ja Reissumiehiä on tulossa mahdollisen seuraavan matkan myötä.

Rajamäen alaosaston varapuheenjohtaja Kari Heininen, pääyhdistyksen sihteeri Heljä Näränen ja pääyhdistyksen puheenjohtaja Kyösti Leikas jakoivat kunniakirjat ja Reissumies- paketit seuraaville jäsenille:

Reissunaisen nimi ja arvo myönnettiin Liisa Sivenille ja Riitta Kuismalle.

Reissumiehen nimi ja arvo myönnettiin Esko Sivenille ja Kyösti Leikkaalle.

Matkamme osui harmittavasti sellaiseen ajankohtaan, että Viru-hotellin kuuluisa kabaree vaihtoi ohjelmaansa ja harjoitteli sitä molempina iltoina. Näin uusi ohjelma jäi meiltä näkemättä ja tanssinhaluisilta tanssit tanssimatta. Yöpuulle päästiin siis säädylliseen aikaan.

Toinen matkapäivä 6.10.2016

Merimuseo Lennusadam

Aamiaisen jälkeen bussi vei matkalaiset Lentosataman merimuseoon. Viime aikoihin saakka museo on ollut Viron suosituin.

Venäjän keisarilliset ilmavoimat tilasi Pietari Suuren merilinnoitukseen kuuluneet Tallinnan vesilentokonehallit tanskalaiselta Christian & Nielsen-rakennusyhtiöltä. Hallit rakennettiin vuosina 1916 - 1917. Kattorakenteet koostuvat useista teräsbetonikupoleista. Kupolien seinämät ovat huipulla vain 8 senttimetriä paksut ja alhaalla 15 senttimetriä. Halleissa ei ole välipilareita tukena.

Neuvostomiehittäjät käyttivät halleja Itämerenlaivaston rakennusyksikkönä.

Halleissa tehty kuntotarkastus osoitti niiden olevan lähes romahtamaisillaan. Vuonna 2010 hallien kunnostus pääsi kunnolla vauhtiin ja ne valmistuivat lokakuussa 2011. Merimuseo avattiin kesällä 2012.

Hallien pinta-ala on 8000 neliömetriä. Museon päänähtävyys on Viron valtion Englannista tilaama sukellusvene Lembit, joka valmistui vuonna 1936.

Museossa on myös ensimmäisen maailmansodan aikaisen vesitason täysikokoinen jäljennös.

Museon laiturissa on maailman suurin höyryjäänmurtaja Suur Töll. Suomalaiset kaappasivat sen venäläisiltä Helsingin edustalla vuonna 1918 ja se oli suomalaisomistuksensa aikana nimeltään Wäinämöinen. Alus luovutettiin vuonna 1922 Virolle Tarton rauhansopimuksen perusteella.

Museon näyttelyt sijaitsevat kolmessa tasossa: Ilmassa, meren pinnalla ja sen pohjalla.

Asiansa osaavat suomenkieliset oppaat johdattelivat neljään ryhmään jaetut matkalaiset läpi museon.

Museokäynnin jälkeen olikin sitten varattu runsaasti aikaa omatoimiseen Tallinnaan tutustumiseen ja ostoksiin. Nohevimmat ehtivät vielä käydä Viru-hotellin 23. kerroksessa sijaitsevassa KGB:n museossa.

Tuhkimo-baletti Estonia-teatterissa

Monien mielestä koko matkan kohokohta oli päästä katsomaan balettia Estonia-teatteriin.

Estonia-teatterissa toimii Viron kansallisooppera ja Viron valtion sinfoniaorkesteri. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Wivi Lönn ja Armas Lindgren. Se rakennettiin vuosina 1910-1913. Venäläiset pommittivat sen raunioiksi 9. maaliskuuta 1944. Rakennus kunnostettiin ja otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1947.

Ohjelmistoon kuuluu oopperoita, operetteja, musikaaleja, balettia ja lastennäytelmiä. Siellä käy vuosittain yli 200 000 katsojaa.

TUHKIMO = TUHKATRIINU = CINDERELLA

Tuhkimo on kansansatu epäoikeudenmukaisuudesta ja sisarkateudesta. Eri muunnoksineen se lienee eräs maailman tunnetuimmista saduista. Myös Topelius on kirjoittanut sadusta oman versionsa. Palautellaan hiukan mieliimme, mitä näimme ja kuulimme Estonian katsomossa.

Ensimmäinen näytös:

Huone Tuhkimon kodissa. Paikalla Tuhkimo, hänen äitipuolensa ja sisarpuolensa.

Tuhkimo asuu äitipuolensa talossa ja on siellä piian asemassa. Äitipuoli ja sisarpuolet vihaavat Tuhkimoa ja kiusaavat häntä jatkuvasti. Paikalle saapuu Tuhkimon haltijakummi ja tuo kutsun prinssin järjestämiin hienoihin tanssiaisiin. Taikavoimillaan haltijakummi antaa salaa kutsun myös Tuhkimolle. Äitipuoli hankkii tanssinopettajan opettamaan tyttärilleen etikettiä ja tanssia. Kömpelöt ja rumat sisarpuolet eivät ole kaksisia tanssijoita. Tuhkimo raukalla ei ole mitään päällepantavaa ja surullisena hän katsoo kun sisarpuolet valitsevat itselleen asuja.

Haltijakummi ilmestyy paikalle ja ottaa Tuhkimon mukaansa taikamaailmaan, jossa hän tapaa ihastuttavia olentoja, klovneja, ilmapallokauppiaita, mehiläisiä, perhosia ja saa elämänsä ensimmäisen lahjan - parin lasikenkiä ja tanssiaisasun. Ennen vaunuihin nousua haltijakummi varoittaa Tuhkimoa lähtemään juhlista puolilta öin, sillä muutoin lumous katoaa ja hänestä tulee taas piikatyttö. Tuhkimo lupaa pitää mielessään haltijakummin sanat ja rientää juhliin.

Sitten tulikin väliaika ja me alko-altialaiset kokoonnuimme Talvipuutarhaan kuohuviinilasilliselle.

Toinen näytös:

Hienot tanssiaiset prinssin palatsissa.

Prinssin ystävät ja kuningaskunnan yläluokka tanssivat. Paikalle saapuvat äitipuoli ja sisarpuolet. Välittömästi he näyttävät karkean ja hienostumattoman luonteensa. Hienostelevat vieraat katsovat heitä halveksivasti. Pian jännitys tiivistyy, prinssi saapuu paikalle. Hän on kyllästynyt tungetteleviin ja teeskenneltyihin kohteliaisuuksiin. Hänen huomionsa on kiintynyt kauniiseen tuntemattomaan tyttöön - Tuhkimoon. Taikavoimillaan haltijakummi rohkaisee prinssiä lähestymään Tuhkimoa. Nuoret rakastuvat toisiinsa. Prinssi lahjoittaa Tuhkimolle kolme appelsiinia (3 balleriinaa), mutta sisarpuolet ja äitipuoli sieppaavat ne itselleen. On tullut puoliyö ja haltijakummi muistuttaa Tuhkimoa lähtemään juhlista ennen kuin taika katoaa. Tuhkimo kiiruhtaa pois. Prinssi rientää hänen peräänsä, mutta löytää vain hänen kenkänsä.

Lääkärit yrittävät helpottaa murheen murtaman prinssin oloa, mutta turhaan. Prinssin ystävät kehoittavat nuorta miestä kuuntelemaan sydämensä ääntä ja lähtemään etsimään rakastettuaan. Kuningaskunnassa leviää huhu, että prinssi etsii tulevaa vaimoaan sovittamalla löytämäänsä kenkää. Ei ole ainuttakaan naimatonta naista, joka ei haluaisi kengän omistajaksi.

Huone Tuhkimon kodissa, paikalla äitipuoli ja sisarpuolet

Viime yön tapahtumat tuntuvat Tuhkimosta kauniilta unelta. Sattumalta hänen kätensä koskettaa lasikenkää - tanssiaiset eivät olleetkaan unta! Sisarpuolet pöyhkeilevät appelsiineillään Tuhkimon edessä kuin olisivat saaneet ne prinssin lahjana. Tuhkimoa se ei häiritse, sillä hän tietää totuuden. Paikalle saapuu prinssi kumppaneineen ja alkaa sovittaa naisille kenkää. Äitipuoli ja sisarpuolet ovat valmiita tekemään kaikkensa saadakseen kengän sopimaan jalkaansa. Tuhkimo näyttää omaa lasikenkäänsä ja prinssi tunnistaa rakastettunsa. Rakkaus on voittanut kaikki esteet ja haltijakummi on iloinen siitä, että kaksi nuorta on löytänyt onnensa.

Tämän jälkeen olikin mukava kävellä navakan tuulen saattelemana lyhyt matka kotihotelliin.

Kolmas matkapäivä 7.10.2016

Suomen Tallinnan suurlähetystö

Aamiaisen jälkeen lastattiin matkatavarat bussiin ja ajettiin Toompean mäelle Suomen Tallinnan suurlähetystöön. Porukka oli pakko jakaa kahteen ryhmään, sillä kerralla emme olisi lähetystön tiloihin mahtuneet.

Mukava yllätys oli, että isäntänämme toimi sama mies kuin Suomen Berliinin suurlähetystössäkin.Silloinen lähetystöneuvos Marko Laine oli muuttunut ministerineuvokseksi. Hän on siis suulähetystön kakkosmies ja suurlähettilään sijainen.

Toompean mäki on ollut piispojen ja aatelisten asuinpaikka. Toompea on nytkin Viron tasavallan poliittinen keskus, siellä sijaitsevat parlamentti ja hallitus. Suomen suurlähetystö ei voisi löytää edustavampaa ja keskeisempää paikkaa.

Ministerineuvos kertoi suurlähetystön toiminnasta ja suurlähetystörakennuksen historiasta. Suurlähetystön tehtävänä on edistää ja vahvistaa Viron ja Suomen välisiä poliittisia, kaupallisia ja kulttuurisuhteita. Lähetystö raportoi Viron kehityksestä, valmistelee valtiojohdon vierailuja, järjestää tapaamisia, tilaisuuksia ja tapahtumia. Keskeisenä tehtävänä on luoda yhteyksiä virolaisiin viranomaisiin. Suurlähetystö tarjoaa konsulipalvelua Suomen kansalaisille sekä hoitaa viisumi- ja maahanmuuttoasioita. Lähetystössä työskentelee myös oikeus-, valtionvarain- sekä sisäasiainministeriön virkamiehiä, joilla on kiinteät yhteydet virolasiin kollegoihin omilla toimialoillaan. Henkilökuntaa on tällä hetkellä 28.

Marko Laine kertoi, että lähetystön aktiivisuutta ollaan lisäämässä nimenomaan Itä-Virossa. Sikäläinen väestö puhuu äidinkielenään pääosin venäjää ja katselee Venäjän televisiolähetyksiä. On selvää, että he tätä kautta saavat vääristeltyä ja puutteellista tietoa. Tätä epäkohtaa yritetään parantantaa lisäämällä lähetystön omaa informaatiota ja aktiivisuutta.

LÄHETYSTÖRAKENNUS - PALA VIRON HISTORIAA

Viron itsenäistyttyä 1918 valtaan nousi pääministeri Konstantin Pätsin väliaikainen hallitus. Suomi tunnusti Viron 1920, jolloin Tallinnaan saapui myös Suomen ensimmäinen virallinen edustaja. Kanssakäyminen maiden välillä oli vilkasta ja pian Suomen lähetystön ongelmaksi muodostui tilanpuute.

Kysymys ratkesi nopeasti, kun Päts tarjosi 1923 Suomelle vuokrattavaksi osaa Toompean kiinteistöstään. Suomen ja Unkarin lähetystöt asettuivatkin siihen vuokralle. Vuonna 1926 Suomen valtio osti kiinteistön. Konstantin Päts, mononkertainen valtionhoitaja ja vuodesta 1938 Viron presidentti jäi vuokralaiseksi yhteen kiinteistön viidestä rakennuksesta. Toisen maailmansodan aikana Viro liitettiin Neuvostoliittoon ja Suomen suurlähetystö suljettiin Moskovan vaatimuksesta elokuussa 1940.Seitsemän vuotta myöhemmin Suomi luovutti kiinteistön Neuvostoliitolle Pariisin rauhanehtojen mukaisesti.

ENTISÖINTI PALAUTTI LOISTON

Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen 1991 Suomi ja Viro palauttivat diplomaattisuhteensa ja Suomi sai suurlähetystörakennuksensa takaisin kesäkuussa 1993. Pitkään puolityhjillään olleet rakennukset olivat kurjassa kunnossa. Katot vuosivat ja sadevesi oli tehnyt tuhojaan. Arvorakennuksen peruskorjaus suoritettiin huolella. Rakentamisesta vastasivat pääosin virolaiset entisöijät ja ammattikirvesmiehet. Paikalla ahersivat myös Tallinnan historiaa tutkivat arkeologit.

Syntyi elegantti ja arvokas rakennuskompleksi, jossa historia ja nykyaika sulautuvat yhtenäiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Kokonaisuuteen kuuluvat toimistotilat, konsulaatti ja suurlähetystön edustustila, joissa on myös vierashuone ja saunatilat.

Suurlähetystölle luovutettiin Alko-Altian Seniorit ry:n pöytästandaari, kuten oli tehty Suomen Berliinin suurlähetystössäkin.

Lounas Viron kansalliskirjastossa

Viron kansalliskirjasto on rakennettu virolaisesta kalkkikivestä vuonna 1993. Kalkkikivi on yksi Viron tärkeimmistä luonnonvaroista. Paikallisista kalkkikivistä on rakennettu myös Egyptin pyramidit ja Pariisin Notre Dame. Linnoitusta muistuttava 8-kerroksinen rakennus toimii myös parlamentaarisena kirjastona ja konferenssikeskuksena. Kirjastossa järjestetään myös näyttelyitä, konsertteja ja teatterinäytöksiä. Ravintolapalvelut voidaan tarjota 300 asiakkaalle.

Kansalliskirjaston ravintolassa mekin söimme viimeisen ateriamme Viron puolella. Harmi, ettei aika riittänyt parempaan tutustumiseen kirjaston tiloihin. Nähtävää olisi ollut yllin kyllin.

Lounaan jälkeen siirryimme sitten satamaan odottelemaan laivan lähtöä. Aikaa oli vielä käydä tekemässä viimehetken ostoksia.

Navakka tai tanakka tuuli, kuten virolaiset sanovat, keikutteli jonkin verran kotimatkalla, mutta hyvin se kestettiin.

Joitakin valitettavia sairastumisia matkamme aikana tapahtui, mutta se lienee meikäläisten ikäisillä tavallista.

Sydämelliset kiitokset mukavasta matkaseurasta Tallinnan matkaan osallistuneille!

Kyösti ja Anna-Terttu Leikas

Lähteet:

mm. Suomen suurlähetystön ym. esitteet